Hallitus torjuu turvapaikanhakijoiden turhautumista risusavotalla
Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo tehostaa turvapaikanhakijoiden kotoutumista tarjoamalla heille järkevää tekemistä.
– Mitä nopeammin heidät saadaan työllistymään, sitä vähemmän ongelmia tulee, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) perustelee.
Palkkatyötä turvapaikanhakijoille ei aina pystytä tarjoamaan. Sen sijaan he voivat Lindströmin mukaan niin halutessaan esimerkiksi lähteä risusavottaan tai kunnostaa vastaanottokeskuksia.
– Näin he voivat antaa vastinetta Suomen antamalle avulle, Lindström toteaa.
Lindströmin mukaan joutilaisuus aiheuttaa turvapaikanhakijoissa turhautuneisuutta. Tätä hallitus yrittää estää.
Tuoreessa turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan hallitus listaa koko joukon suunnitelmia turvapaikanhakijatilanteen hallitsemiseksi.
Hallitus karsii asioita, jotka voivat houkutella turvapaikanhakijoita Suomeen.
Oleskeluluvat myönnetään jatkossa aina määräaikaisina ja lähtömaiden turvallisuustilanteita tarkastellaan puolen vuoden välein. Jos olot ovat kohentuneet riittävästi, voidaan määräaikaisen oleskeluluvan saaneet palauttaa takaisin kotimaahansa.
Suomi tiukentaa myös perheenyhdistämisen kriteerejä. Lupia ei vastedes myönnetä, jos hakijan toimeentulo on riippuvainen sosiaalituista.
Vastaanottokeskuksissa tarjotaan jatkossa vain välttämättömiä palveluita.
Rahan sijaan turvapaikanhakijoille jaetaan mahdollisuuksien mukaan ruoka- tai vaatekuponkeja.
Kielteisen päätöksen saaneille perustutaan erityisiä palautuskeskuksia. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan niistä tehdään tarkemmin kontrolloituja tiloja, joiden asukkaiden on ilmoittauduttava muutaman kerran päivässä.
Kolme vastaanottokeskusta suljetaan turvallisuussyistä. Parin kuukauden aikana tehdään lisäksi päätökset 27 keskuksen kohtalosta.
– Näiden turvallisuustilannetta pitää poliisin arvion mukaan joko parantaa, tai keskukset pitää sulkea, Orpo kertoo.
Hallitus aikoo lisäksi selvittää, voisiko turvapaikanhakijat irrottaa asumisperusteisesta sosiaaliturvasta. Käytännössä tarkoitus on pienentää heille maksettavia tukia.
Tuen saaminen edellyttää turvapaikanhakijoilta aktiivista osallistumista kotouttamistoimiin.
Hallitus on hakenut mallia toimenpiteisiinsä ulkomailta.
Virosta poimittiin käytäntö, jossa turvapaikanhakijoille jaetaan maasta kertova tietopaketti. He kuittaavat allekirjoituksellaan vastaanottaneensa sen.
Lindströmin mukaan tästä on se hyöty, että esimerkiksi rikoksiin syyllistyneet eivät jatkossa voi vedota siihen, että eivät ole tienneet, mitä Suomessa saa tehdä.
Suomi-tietopaketissa turvapaikanhakijoille kerrotaan erityisesti naisten ja lasten oikeuksista.
Euroopan unionin jäsenmailta Suomi aikoo vaatia kunnollista ulkorajavalvontaa, turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä sekä Dublinin sopimuksen noudattamista.
Ministerit ovat huolissaan siitä, että koko Schengen-järjestelmä saattaa romahtaa, jos pakolaisvirta alkaa kevään tullen jälleen voimistua. Siksi hallitus aikookin valmistautua ”poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin”.
Tänä vuonna Suomeen on saapunut noin 32 000 turvapaikanhakijaa.
Hallitus julkaisi turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa tänään Helsingissä.