Keskustan Hoskonen: Hallitus seuraa tumput suorina talouden alamäkeä
Suomessa kasvavat vain työttömyys ja velka, keskustan Hannu Hoskonen summaa maan kurjaa talousnäkymää.
Hoskonen luonnehti hallituksen budjettia myös ”keskittäväksi ja synkäksi” keskustan ryhmäpuheessa keskiviikkona.
– Talous luisuu taantumaan. Rakentaminen on lamassa. Teollisuus piiputtaa. Vienti sakkaa. Ihmisiltä menee työpaikkoja. Yrityksiä joutuu konkurssiin. Kasvua ei ole. Eikä näy. Samaan aikaan velanotto jatkuu ja kiihtyy, Hoskonen sanaili budjetin palautekeskustelussa.
Keskustan epäluottamuslause-ehdotuksessa todetaan, ettei Orpon hallitus nauti eduskunnan luottamusta, sillä sen talouspolitiikalta on putoamassa pohja.
Hoskonen hämmästelee, miksi hallitus seuraa tumput suorina, kun Suomen talous menee kolinalla alamäkeen.
– Nyt pitäisi kiireellä tehdä kaksi asiaa. Neuvotella sopu työmarkkinoille. Kääntää kaikki kivet kasvun rakentamiseksi.
Keskustan talousvaihtoehto panostaisi Hoskosen mukaan kasvuun.
– Sillä turvataan työpaikkoja ja yritysten pystyssä pysymistä etenkin rakennusalalla. Kautta maan.
Kuitenkin myös keskusta näkee, että julkisessa taloudessa on merkittäviä säästötarpeita.
– Mitä vaikeampia ajat ovat, sitä oikeudenmukaisempia päätösten pitää olla. Se ei ole oikein, että perheiltä leikataan ja terveysasemia suljetaan samalla, kun isokenkäisimmät saavat veroalen velaksi.
– Uutta on putkessa, kun nyt jo pelotellaan ruuan arvonlisäveron nostolla, Hoskonen viittasi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheisiin Talouselämän haastattelussa.
Hoskonen varoittaa elinkeinotoiminnan näivettyvän itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.
– Mitä hallitus tekee? Seurataanko tätäkin tumput suorina?
Keskusta katsoo omassa talosupoliittisessa vaihtoehdossaan, että huoltovarmuuden varmistamisen kannalta on perusteltua poistaa turpeelta energiavero.
Hoskonen muistutti, kuinka perussuomalaiset piti energiaturpeen merkitystä esillä eduskuntavaalikampanjassaan.
– Annatteko te perussuomalaiset tukenne keskustan esitykselle? Vai tuetteko hallituksen linjaa, jossa turpeen poltto tehdään myös pienvoimaloissa mahdottomaksi ja sama koskee biokaasuakin.
Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on kooltaan noin 87,9 miljardia euroa.
Määrärahataso on noin 6,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvion kasvu aiheutuu muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta, indeksitarkistuksista ja korkomenoista sekä panostuksista turvallisuuteen ja Ukrainan tukemisesta.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 76,4 miljardia euroa vuonna 2024. Valtion talousarvio on siten noin 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla velkaa.
Mietintöön jätettiin neljä vastalausetta sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajilta.