Tekijänoikeusneuvoston lausuntoa suositusta tietokirjasta tulkitaan kahdella päinvastaisella tavalla – tästä on kyse
Journalistin päätoimittaja, tietokirjailija Maria Petterssonin teos Suomen historian jännät naiset on ollut otsikoissa plagiointisyytösten vuoksi. Asiasta saatiin asiantuntijaelimen näkemys, kun opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusneuvosto linjasi siitä lokakuun lopulle päivätyssä lausunnossaan.
Tekijänoikeusneuvosto totesi, että Petterssonin kirjassa loukattiin tutkijoiden moraalisia oikeuksia. Neuvoston mukaan tutkijoiden artikkeleista lainatut tekstit eivät riittävästi erotu Petterssonin omasta tekstistä.
Kirjailija Pettersson kertoi STT:lle tiistaina noudattaneensa populaarin tietokirjallisuuden yleistä tapaa.
– Tietenkään tarkoituksena ei ole ollut loukata kenenkään moraalisia oikeuksia. Sehän on ilmiselvää. — Olen tietenkin tosi iloinen siitä, että nyt myös tekijänoikeusneuvosto totesi, ettei plagiointia ole tapahtunut, Pettersson sanoi.
Eri linjalle päätyi artikkelissaan Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka, joka on oikeustieteen tohtori ja erikoistunut sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin.
Hoikan mukaan neuvosto katsoi, että kirjan lainaukset eivät olleet tekijänoikeuslain edellyttämän hyvän tavan mukaisia, eli tarkastelemiltaan osin se piti kirjaa tekijänoikeudellisesti plagiaattina, vaikkei sanaa ratkaisussa käyttänytkään.
– Tekijänoikeuslaissa ei käytetä sanaa plagiaatti, ja on ihan johdonmukaista, että tekijänoikeusneuvosto hyvin kurinalaisesti käyttää tekijänoikeuslain terminologiaa, Hoikka kertoo STT:lle.
Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja, juristi Sakari Laiho sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla, ettei plagioinnista voi Petterssonin kirjan kohdalla puhua.
Aikakausmedian Hoikan mukaan muut ehkä haluavat tulkita tekijänoikeusneuvoston lausuntoa toisin, koska plagiaatti-sanaa pidetään niin kielteisenä.
– Uskoisin, että plagiaatti-sanaa pidetään niin leimaavana, että sitä halutaan käyttää vasta, kun on kysymys todella törkeästä toiminnasta.
Hoikan mukaan tekstin kopiointi hyvän tavan mukaisesti synnyttää lainauksen, kun taas hyvän tavan vastainen kopiointi synnyttää plagiaatin. Näiden väliin ei lain silmissä jää harmaata aluetta.
Tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat suosituksen luonteisia eivätkä ne sido oikeudellisesti tuomioistuinta, lausunnon pyytäjää tai sen vastapuolta.
Kustannusyhtiö Atenan mukaan kirjaa tehtäessä lähteiden esitystapaa ja viittauskäytäntöjä ei pidetty alan yleisistä käytännöistä poikkeavana.
– Tämä ratkaisu oli kovin yllättävä. Se, että noilta osin tekijänoikeusneuvosto kiinnitti huomiota siihen, että lähteiden merkintätapa ei ollut riittävä, on tavallaan ristiriitaista koko populaarin tietokirjallisuuden tradition kanssa. Olimme hämmentyneitä siitä päätöksestä, sanoi Atenan kustantaja Ville Rauvola STT:lle keskiviikkona.
Plagiaattikysymyksessä kustantaja on samoilla linjoilla kustannusyhdistyksen johtajan kanssa.
Kustantajan mukaan tekijänoikeusneuvoston lausunnot ovat aina alalle merkittäviä, ja tuoreen päätöksen pohjalta pelisääntöjä pitääkin miettiä uusiksi.
Aikakausmedian Mikko Hoikka on eri mieltä siitä, että tekijänoikeusneuvoston lausunto merkitsisi suurta mullistusta kustannusalalle. Hoikan mukaan neuvosto ei asettanut ehtoja lähteiden merkintätavalle, kunhan se on lukijalle selkeä.