Keskustan Ovaska: Nato-jäsenyydellä isot vaikutukset – "Suomesta puhutaan jatkossa liittolaisena"
Nato-jäsenyys vaikuttaa merkittävästi Suomen ulkopolitiikkaan, arvioi keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.
– Kyllä tällä on isot vaikutukset tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, eli Suomi asemoi itseään ulkopolitiikassa uudestaan, Ovaska sanoo Suomenmaalle.
Ovaskan mukaan Suomesta puhutaan jatkossa liittolaisena.
– Suhde Yhdysvaltoihin tulee varmasti tiivistymään. Sillä on ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä, mutta varmasti myös taloudellista vaikutusta.
Ovaskan mukaan jäsenyys muuttaa myös Suomen sisäistä päätöksentekoa. Ministerit käyvät vastedes tapaamassa eduskunnan valiokuntia myös ennen ja jälkeen Nato-kokousten, kuten EU-kokousten yhteydessä on menetelty.
–Eli eduskunnan pitää olla informoituna. Me pääsemme kaikkiin Naton rakenteisiin, myös niihin, joissa ei ole oltu vielä mukana, esimerkiksi ydinasepolitiikkaa koskeviin työryhmiin.
Ovaskan mukaan Suomeen suhtaudutaan jatkossa Naton jäsenenä myös kansainvälisissä järjestöissä.
Ovaskan mielestä Suomen pitää olla Natossa aktiivinen jäsen mutta mihinkään julkiseen huutokauppaan Naton toimintojen sijoittamisesta pidä lähteä. Suomen pitää hänen mukaansa miettiä, mikä palvelisi parhaiten Suomea ja Pohjois-Euroopan puolustusarkkitehtuuria, ja mitä lisäarvoa Suomi voisi tuoda Natoon.
– Siitä lähtökohdasta mietitään sitten, tuleeko tänne osaamiskeskusta tai muita Nato-toimintoja. Mutta ei kannata lähteä huutelemaan ennen kuin asiat on selvillä, ja on vaikutettu siellä suljettujen ovien takana.
Keskustan historia Nato-jäsenyydelle liputtavana puolueena ei ole pitkä. Ovaska sanoo omankin suhtautumisensa asiaan muuttuneen Ukrainan sodan alettua nopeasti.
– Ja keskustalla on aina ollut tällainen realistinen ja pragmaattinen suhde turvallisuuspolitiikkaan, eli millä tavalla parhaiten huolehditaan suomalaisten turvallisuudesta ja pidetään rajat hoidettuna. Kyllä uskon niin, että meillä se vaikutti ihan saman tien ajatteluun niin jokaisen suomalaisen kuin sitten Suomen Keskustankin sisällä.
Ovaskan mukaan Venäjän melko vaisuksi jäänyttä reagointia selittää ehkä se että maan resurssit ja aika ovat kiinni sodassa
– Ja ehkä itänaapuri on pitänyt meitä jo hyvin läheisenä Nato-liittolaisena tässä lähivuosina, hän arvioi.
Ovaska uskoo Venäjän kuitenkin kuulostelevan tarkalla korvalla, miten Suomen asema Natossa lähtee kehittymään ja millaista roolia Suomi ottaa.
Ovaskan mukaan tärkeintä on huolehtia nyt siitä, että Ruotsi saadaan jäseneksi.
– Ei meillä tässä mitään isompaa roolia ole tarvetta ottaa, mutta me tietysti tiivistämme edelleen yhteyksiä Ruotsiin ja pidetään huolta, että Nato-maillla on oikeat tiedot siitä, miten Ruotsi toimii.
Ovaskan mukaan Ruotsi huolehtii varmasti myös omasta lainsäädännöstään, politiikastaan nyt siten, että se on mahdollisimman pian Naton jäsen.
– Valitettavaa on, että Ruotsi nyt jäi tallaiseen välitilaan, mutta en usko että se kauan kestää.
Ovaska sanoo seuraavansa tänään Brysselissä järjestettävät jäsenyysseremoniat.
– Kyllä ajattelin katsoa. Tämä on tällainen juhlava päivä vaalien päälle. Historiallinen hetki, Ovaska summaa.