Poliittisesta mainonnasta on tullut manipuloinnin väline
Eduskunnan käsittelyyn tuli hallituksen esitys HE 57. Esityksen tavoitteena on toimeenpanna EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskeva asetus.
Lausunnonantajien suurin huolenaihe kohdistui siihen, että EU:n poliittisen mainonnan asetusta sovellettaessa varmistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen.
Demokratian puolustaminen on erityisen ja ensiarvoisen tärkeää tällaisena aikana, jolloin tiedon manipulointi ja hybridivaikuttaminen ovat joka hetki kasvava uhka demokratiaa ja aitoa kansalaisyhteiskuntaa vastaan.
Niin myös Suomessa, rajojemme sisällä kuin rajojemme ulkopuolelta tulevana.
Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei sääntelyssä tehdä ylilyöntejä, joilla rajoitettaisiin kansalaisyhteiskunnan vapautta. On kyettävä löytämään tasapaino tiedon manipuloinnin estämisen ja toiminnan vapauden rajoittamisen välillä.
Tämä on erityisen tarpeellista aikana, jolloin enenevässä määrin valtaan pyrkii toimijoita, jotka eivät kunnioita demokratiaa, yhteisiä sääntöjä eivätkä ihmisoikeuksia.
Väärän ja vääristellyn tiedon levittäminen ja sitä kautta ihmisten manipulointi leimaa myös suomalaista poliittista kulttuuria.
Euroopan unionin uuden poliittista mainontaa koskevan asetuksen tavoitteena on estää disinformaation levittäminen ja ihmisten manipulointi.
Asetuksen sisältöön liittyvä huolenaihe on poliittisen mainonnan määrittely. Asetuksen mukaan poliittista mainontaa olisi mikä tahansa viesti, joka on omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin.
Kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä on tuoda heikompien ääntä kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Mikäli tämä tulkittaisiin poliittiseksi mainonnaksi, voisi se pahimmillaan johtaa jopa järjestötoimijoiden vaikenemiseen asetuksen seurauksena eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä.
Väärän ja vääristellyn tiedon levittäminen ja sitä kautta ihmisten manipulointi leimaa myös suomalaista poliittista kulttuuria. Kaikki toimet sen hävittämiseksi ovat välttämättömiä.
Ennen puhuttiin peen jauhamisesta, kun joku puhui pötyä. Nyt tämä sama asia on kuorrutettu hienoilla termeillä ja sen levittämisessä on menty piiloon sosiaalisen median tarjoamille alustoille.
Olemme myös kansanedustajina sortuneet tähän. Tässäkin asiassa on korkea aika kaivautua takaisin sivistyksen ja sivistyneen keskustelun pariin.