Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus toteutuisi kokonaisuudessaan vuonna 2023, ehdotetaan lakiluonnoksessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023.

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmentä vanhusta kohden hoivayksikössä olisi oltava seitsemän hoitajaa. Mitoitus koskisi pitkäaikaista tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa.

Siirtymäaikana mitoituksen pitäisi olla kuitenkin vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden. Hoivayksikköön voitaisiin soveltaa myös 0,7:ää korkeampaa mitoitusta, jos asiakkaat tarvitsevat enemmän hoitoa.

Lakiluonnoksessa määritellään tarkasti mitoitukseen mukaan laskettava henkilöstö, johon kuuluvat muun muassa sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit sekä fysio- ja toimintaterapeutit.

Mitoitukseen ei voisi laskea esimerkiksi hoivakotien siivouksen tai ruokahuollon parissa tehtävää työtä.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että tilannetta seurattaisiin yhtenäisellä kansallisella arviointimittaristolla.

Henkilöstömitoitus on vanhuspalvelulain uudistuksen ensimmäinen vaihe. Seuraavaksi lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle.

Hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan tämän vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esittelevät lakiluonnoksen sisältöä tiedotustilaisuudessa.

On arvioitu, että mitoituksen toteuttaminen vaatisi yli 4 000 uutta hoitajaa. Elokuun lopulla Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat nostivat omaa arviotaan 5 000:een.

Hoitajamitoitus on herättänyt alkusyksystä runsaasti keskustelua pääministeri Antti Rinteen (sd.) myönnettyä syyskuussa, että tällä vaalikaudella ei saada 4 000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää.

Syynä on Rinteen mukaan se, että rahaa ei ole riittävästi. Hoitohenkilökuntaa tarvitaan vanhuspalvelujen lisäksi myös muun muassa julkisen terveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseen.

Rinteeltä kysyttiin syyskuisessa paneelikeskustelussa, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen merkittävin saavutus tämän hallituskauden aikana.

Rinne vastasi, että hallitus pyrkii toteuttamaan 0,7:n hoitajamitoituksen, seitsemän päivän hoitotakuun ja tuhannen ihmisen lisäyksen hoitavaan henkilökuntaan eli lääkäreihin ja hoitajiin.

– Ihan loppuun asti ei saada. Tarvitaan 4 000 hoitajaa ja lääkäriä lisää. Sitä ei pystytä tällä vaalikaudella toteuttamaan. Ei ole rahaa, Rinne sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen kertoi STT:lle syyskuussa, että suurimmat haasteet sitovan hoitajamitoituksen toteuttamisessa liittyvät työntekijöiden saatavuuteen.

– Henkilöstöä ei ole saatavilla hallituskauden loppuun mennessä sellaista määrää kuin 0,7:ään tarvitaan, Karppanen sanoi.

Karppasen mukaan tiedossa on ollut, että uudistusta ei ole mahdollista toteuttaa kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella.