Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja varoittaa luomasta luonnon ennallistamisesta uutta Naturaa, "jonka jälkiä siivoillaan edelleen"
Hallituksen rivit repesivät, kun eduskunnan ympäristövaliokunta antoi torstaina lausuntonsa luontokadon torjumiseen tähtäävästä EU:n ennallistamisasetuksesta. Valiokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) ei tästä yllättynyt.
– Talousvaliokunnan lausunnossa jako tuli jo hyvin selväksi. Vihreillä ja vasemmistoliitolla on hyvin oma linjansa ja perussuomalaisilla omansa. Siinä välimaastossa ovat sitten keskusta, SDP, RKP ja kokoomus, Kosonen toteaa Suomenmaalle.
Ympäristövaliokunnan kanta asetukseen on talousvaliokunnan tavoin hallituksen kannan vastainen. Hallitus kannatti asetusta, mutta ympäristövaliokunnan mukaan sitä ei tule hyväksyä tässä muodossa lainkaan.
Kososen mukaan sellaisenaan velvoittavasta asetuksesta pitäisi tehdä direktiivi, jonka EU:n jäsenvaltiot voisivat itse soveltaa käytännön toimiksi.
EU-komission mukaan vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä ja loput vuoteen 2050 mennessä. Suomelle tästä ennakoidaan liki miljardin euron vuosittaisia kustannuksia.
Kosonen pitää ongelmana sitä, että EU kävisi näin vahvasti käsiksi jäsenmaiden budjettivaltaan.
– Siitäkin on hyvin epäselviä vaikutusarviota, mikä summa oikeasti olisi – tai mitkä olisivat välilliset kustannukset, niistä ei ollut arvioita lainkaan.
Kosonen korostaa, että luonnon monimuotoisuuden parantaminen on todella tärkeä tavoite.
– Mutta tällä pohjalla siihen ei voida päästä. Tämä asetus tuskin on sosiaalisesti hyväksyttävä. Maanomistajat pitää saada tekemiseen mukaan, eikä heitä ole tässä kuultu. Siksi esitys on heikko.
Maanomistajat pitää saada tekemiseen mukaan.
Hanna Kosonen
Kosonen huomauttaa, että luonnon ennallistamistoimet ulottuisivat sekä julkisille että yksityisille maille.
– Kestävään kehitykseen kuuluu ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Emme halua tästä Natura kakkosta, Kosonen sanoo.
Natura 2000 -suojeluohjelma kirvoitti runsasta kritiikkiä maanomistajilta 25 vuotta sitten, kun maita otettiin suojelun piiriin.
– Naturan jälkiä siivoillaan edelleen, eli ympäristöhallinnon luottamusta rakennetaan uudelleen, Kosonen sanoo.
– Luonnon ennallistamista pitäisi tehdä yhdessä ja löytää kustannustehokkaimmat sekä vaikuttavimmat keinot siihen. Jäsenvaltioilla on parhain tieto siitä, miten luonnon tilaa voidaan parhaiten parantaa.
Ennallistamisasetuksen periaate siitä, että Euroopan luonto pitäisi palauttaa 70 vuoden takaiseen tilaan, on Kososen mielestä erikoinen ja Suomelle epäreilu.
– Sehän on pelkästään poliittinen päätös. Suomen kustannukset ovat siksi niin suuret, että sen jälkeen meillä on tapahtunut paljon maa- ja metsätaloudessa, mutta muilla Euroopan mailla nämä asiat ovat tapahtuneet aikaisemmin.
Kosonen huomauttaakin, että myös muiden maiden kustannukset olisivat suuremmat, jos tavoitevuosi olisi vaikkapa 200 vuoden takainen.
– Asetus on hyvin ristiriitainen ja kiireessä valmisteltu, hän summaa.
Kosonen toppuuttelee hallituskriisiä, vaikka vihreä ja vasemmistoliitto liputtavat asetuksen puolesta.
– Tätä asiaa pitää katsoa pidemmällä tähtäimellä. Äänestykset ulottuvat seuraavalle hallituskaudelle, tätä ei nyt tässä ratkaista. Mutta on tärkeää saada oikeat lähtökohdat EU-vaikuttamiseen, jotta saamme mahdollisimman hyvän tuloksen.