Yleisöstä kuultiin naurua ja itkua, kun keskusta järjesti tilaisuuden saamelaiskäräjälaista – osa saamelaisista pelasi bingoa
Saamelaiskäräjälain käsittelyn on määrä alkaa pian eduskunnassa, mutta keskusta järjesti vielä torstaiaamuna aiheesta yleisötilaisuuden, jossa saamelaisasioiden jännitteet näkyivät selvästi.
Keskustan lappilaiset kansanedustajat Mikko Kärnä ja Katri Kulmuni kertoivat pitävänsä lakiesitystä huonona, koska se ei huomioi kaikkia saamelaisryhmiä. Samaa mieltä oli alkuperäiskansoihin erikoistunut Helsingin yliopiston kestävyystieteen professori Reetta Toivanen.
Keskusta on hallituspuolueista ainoa, joka vastustaa saamelaiskäräjälain uudistusta hallituksen ajamassa muodossa.
Yleisössä istui saamelaisia, jotka olivat keskenään hyvin erimielisiä käräjälaista. Osa kiitteli keskustan linjaa ja toiset katsoivat puolueen polkevan ihmisoikeuksia.
Joukko saamenpukuihin pukeutuneita alkuperäiskansan jäseniä pelasi tilaisuudessa ”keskustan saamelaisvalebingoa”, johon sai ruksin esimerkiksi sellaisista kohdista kuin ”väitetään saamelaiskäräjien saavan liikaa valtaa”, ”vedotaan ihmisoikeuksiin, joita ei ole” ja ”esitetään saamelaisten edustajia, vaikka edustetaan enemmistöä, suomalaisia”.
Pirita Näkkäläjärvi sanoi Suomen lähteneen sellaiselle linjalle, että saamelaiskäräjiä on alettu täyttää muilla kuin saamelaisilla.
– Sen pitäisi olla aika selvä asia, että kun Suomessa ei ole saamelaisilla kuin yksi ainoa edustuselin, niin olisi aika reilua, että siellä olisi äänestäjinä ja edustajina saamelaisia.
Jouni Kitti puolestaan vastusti lakiesitystä jyrkästi.
– En kannata. Siinä tehdään ainutlaatuinen vallansiirto, vähemmistö poljetaan suohon.
Professori Toivanen sanoo, että myös monien muiden puolueiden kuin keskustan kansanedustajat ovat heränneet kysymään, meneekö tämä nyt sittenkään ihan oikein.
Toivasen mukaan käräjien äänestysluettelon alkuperäinen ongelma on, että se perustuu 1960-luvun alussa tehtyyn väestötutkimukseen. Tutkimusavustajat kiersivät eri puolilla Ylä-Lappia ja kyselivät taloista, puhutaanko niissä saamea. Tutkimukseen jäi aukkoja, koska sitä tekivät opiskelijat, jotka eivät jaksaneet kävellä tiettömien teiden päähän.
– Monissa paikoissa kuten Kittilän Raattamassa ei käyty koskaan, Toivanen sanoo.
Kyselyä tehtiin lisäksi aikana, jolloin moni salasi saamelaisuutensa ja halusi lapsilleen suomalaisen, ”paremman” elämän.
Kaiken tämän seuraukset olivat kauaskantoiset, koska tutkimusta käytettiin silloisen saamelaisneuvoston pohjana ja saamelaisalueen määrittämisessä.
– Näin saatiin mahdollisimman pieni joukko saamelaisia ja mahdollisimman pieni saamelaisten kotiseutualue suojeltavaksi, Toivanen toteaa.
Kun saamelaiskäräjät perustettiin, vaaliluettelosta vielä sekä poistettiin että siihen lisättiin ihmisiä, Toivanen kertaa.
– Saamelaiseksi itsensä tuntevat saivat hakea äänestysluetteloon. Noin tuhannen ihmisen porukka jätettiin pyynnöistään sekä arkisto- ja muusta todistusaineistosta huolimatta sen ulkopuolelle.
Jos kaikki ihmisoikeuksia Suomessa valvovat tahot ovat sitä mieltä, että oikeusministeriön tuottama lakiluonnos on moitteeton, pitää olla aika huolissaan.
Professori Reetta Toivanen
Hallituksen ajamassa lakiuudistuksessa vaaliluetteloon pääsee henkilö, joka itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään.
Laissa nyt oleva lappalaiskriteeri jäisi pois, koska osa saamelaisista pitää sitä liian väljänä määritelmänä.
Toivanen sanoo, että kielikriteerin muuttaminen vielä yhtä sukupolvea nykyistä kauemmaksi ei muuta sitä tosiasiaa, ettei juuri kukaan pysty vedenpitävästi todistamaan iso- tai isoisovanhempiensa oppineen saamea ensimmäisenä kielenä.
– Kielihistorioitsijat ovat tätä paljon tutkineet ja tämä on yksinkertaisesti tosiasia. Kielikriteeri on kolonialistinen, Toivanen sanoi, jolloin joukko saamelaisia nauroi kovaan ääneen.
– Ajattelu yhdestä kielestä ja yhdestä mielestä sulkee pois sen, että saamelaiset ovat eläneet monikielisinä joko liikkuvan elämäntapansa vuoksi tai koska ovat muuten kanssakäymisissä monissa eri kieliympäristöissä elinkeinojensa vuoksi, Toivanen jatkoi.
Professorin mukaan hänelle on jäänyt vaikutelma, että käräjälain uudistus on tapa nostaa Suomen mainetta, mutta saamelaisten oikeuksien toteutuminen on toissijaista.
– Tässä yhteydessä pitää sanoa, että jos kaikki ihmisoikeuksia Suomessa valvovat tahot ovat sitä mieltä, että oikeusministeriön tuottama lakiluonnos on moitteeton, pitää olla aika huolissaan.
Mikko Kärnä korosti, että keskusta ei ole ottamassa keneltäkään mitään pois.
– Keskusta on puolustamassa saamelaisvähemmistön vähemmistöjen oikeuksia. Me tunnistamme myös sen, kuinka tulehtunut tämä tilanne on. Se näkyy myös tässä salissa tällä hetkellä nauravina Suomen saamelaisnuorina.
Kärnä sanoo olevansa pahoillaan keskustelusta, jossa kiistetään toisten ihmisten oikeus alkuperäiskansan oikeuksiin.
– Se satuttaa todella monia syvältä.
Kärnä huomautti, että yhdeksän 21:stä saamelaiskäräjien jäsenestä vastustaa nykyistä lakiesitystä.
– Näin ohuella enemmistöllä perustuslakeja ei voida koskaan säätää.
Lain jumittumiseen pettynyt Anni-Sofia Niittyvuopio katsoo, että saamelaiset joutuvat nykypäivänäkin elämään menneisyyden kipeitä suomalaistamistoimia.
– Olen 13-vuotiaana lähtenyt saamelaispolitiikkaan, 10 vuotta elämästäni olen käyttänyt tämän asian parissa. Nyt täällä on ihmisiä, jotka ovat muutama vuosi sitten heränneet tähän ja tulevat sanomaan meille, että olemme väärässä.
– Tässä on kyse meidän lapsistamme, meidän tulevaisuudestamme. Meillä on tänään mukana 13-vuotiaita osoittamassa mieltä, he joutuvat traumatisoitumaan yhtä paljon kuin me. Keskusta on ollut erittäin suurena tekijänä viemässä minulta nuoruutta, Niittyvuopio sanoi herkistyen kyyneliin.
Tilanne on jännittynyt ja vaikea, Katri Kulmuni myönsi.
Hänen mukaansa on tärkeää, että vaikeat asiat viedään läpi suurella yhteisymmärryksellä.
Kulmuni muistuttaa, että Ruotsissakin metsäsaamelaisvähemmistö on tunnustettu ja Pohjois-Norjassa paikallisilla on päätäntävaltaa, oli sitten norjalainen tai saamelainen.
– Paikallisilla asukkailla täytyy olla päätäntävaltaa. Kaikki eivät ole saamelaisia, enkä minä sitä väitäkään. Mutta ei voi olla niin, että vaikka kunnan yli on olemassa jonkinlainen veto-oikeus, vaan silloin tarvitaan paikallista päätäntävaltaa.
– BINGO, yleisöstä huudettiin.
Kulmuni kertoi, kuinka Ylä-Lapissa ihmisille saatetaan uimahallissa tai kadulla sanoa, että ”sie et ole saamelainen”.
Yleisöstä tuhahdeltiin epäuskoisesti.
– Tälle voi nauraa, mutta nämä ovat ihmisten aitoja kokemuksia, ja ne ovat todella huolestuttavia ja valitettavia, Kulmuni sanoi.
Hän korosti, että metsäsaamelaiset täytyy myös tunnustaa lainsäädännössä, sillä hekin ovat todellisia ihmisiä.
– Tulee henkilökohtaisesti todella surullinen mieli siitä, että ihmiset kokevat voivansa nauraa sille, että joku toinen kokee olevansa jotain eikä saa sille hyväksyntää, professori Toivanen sanoi.
Kärnä sanoi olevansa valmis laajentamaan saamelaisaluetta.
– Olen valmis myös siihen, että olisi kaksi parlamenttia saamelaisille, elleivät kaikki mahdu saman katon alle.
Kielikriteerikohtaa on täsmennetty juttuun kello 13.51.
Juttua muokattu kello 19.06: Yleisöstä tuhahdeltiin epäuskoisesti Kulmunin kommentille viimeisessä kappaleessa, alun perin jutussa luki, että sille naurettiin.