Yhdysvallat hyökkäsi 20 vuotta sitten heppoisin perustein Irakiin
Ensimmäiset risteilyohjukset iskeytyivät Bagdadiin aikaisin aamulla 20. maaliskuuta 2003. Yhdysvaltain johtama operaatio ”Irakin vapaus” oli alkanut. Jo iltaan mennessä tuhannet amerikkalaiset ja brittijoukot ylittivät rajan Kuwaitista Irakiin.
Sota eteni hieman eri malliin kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan noin 20 vuotta myöhemmin. Irakin johtaja Saddam Hussein oli uhonnut vallankumouskaartinsa murskaavan hyökkääjät, mutta jo kolmen viikon kuluttua yhdysvaltalaiset ovat Bagdadissa.
Lisänimen ”Koominen Ali” saanut Irakin tiedotusministeri Muhammad Said al-Sahaf väitti kirkkain silmin televisiossa, ettei pääkaupungissa mitään amerikkalaisia ole. Taustalla Yhdysvaltain panssarit ajoivat pitkin pääkaupungin katuja.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti vapunpäivänä 2003 lentotukialuksella varsinaisten taistelutoimien Irakissa päättyneen ja liittouman voittaneen. Taustalla olevaan banderolliin oli kirjoitettu ”Tehtävä suoritettu” (Mission Accomplished).
Saddam Hussein löydettiin joulukuussa piileskelemästä maakuopasta ja hirtettiin hieman ennen vuodenvaihdetta.
Yhdysvaltain ja Irakin kannalta pahin on kuitenkin vasta edessä.
Puolitoista kuukautta ennen hyökkäyksen alkamista Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell esiintyi YK:n turvallisuusneuvostossa – seikka, mitä hän myöhemmin syvästi katui. Powell esitteli kuulijoille ”kiistattomia tiedustelutietoja” siitä, että Irakilla on ”joukkotuhoaseita”.
– Hyvät kollegat, jokainen tänään esittämäni lausuma perustuu lähteisiin, luotettaviin lähteisiin. Ne eivät ole pelkkiä väitteitä, Powell sanoi.
Puoli vuotta myöhemmin Yhdysvallat joutui myöntämään, ettei valloitetusta Irakista ollut löytynyt joukkotuhoaseita. Entinen asevoimien komentaja Powell joutui myöntämään, että hänelle annettu tiedustelutieto oli ollut epätarkkaa, suorastaan virheellistä ja monissa tapauksissa jopa tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa.
– Olen pettynyt ja kadun, entinen sotasankari myönsi.
Yhtä huonosti kävi Bushin tavoitteelle ”vapauttaa” Irakin kansa ja rakentaa maahan demokratia.
Pikavauhtia edenneen sodan jälkeen Yhdysvaltain sotilaat jäivät jumiin Irakiin vuosikausiksi. Äärijärjestö Isisin nousu toi Yhdysvaltain sotilaat vielä takaisin Irakiin 2014–2017, mutta nykyään maassa on enää noin 2 500 sotilasta koulutustehtävissä. Irakissa on myös noin 70 sotilaan suomalainen kriisinhallintajoukko.
Irakin muodollisesti demokraattinen hallinto toimii tätä nykyä vähintäänkin puutteellisesti, ja huomattava osa asukkaista elää köyhyydessä huolimatta suurista öljy- ja kaasuvaroista. Korruptio on levinnyt laajalle, ja infrastruktuuri yhä paljolti hajalla. Kasvavana vitsauksena Irakia kurittavat ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Irakin sotaa on joskus kutsuttu toiseksi Persianlahden sodaksi. Ensimmäisessä Yhdysvaltain johtama koalitio ajoi irakilaiset pois naapurimaa Kuwaitista vuonna 1991 presidentti George H.W. Bushin johdolla. Toisin kuin vuonna 2003, tällä ensimmäisellä sodalla oli laaja kansainvälinen tuki takanaan.
Paljon suorempaa jatkoa Irakin sota oli syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen alkaneelle hyökkäykselle Afganistaniin. Se sotaretki kesti vielä Irakiakin pidempään ja päättyi surkeasti vasta elokuussa 2021 kansainvälisten joukkojen kaoottiseen vetäytymiseen.
