Vuotokulttuuri ja paljastusjutut saavat tyrmäyksen ex-kansanedustaja Tapani Tölliltä – "Kriisiaikana ei tarvita kohuja"

Koronakriisin kanssa painiva suomalainen yhteiskunta ei kaipaa jälkiviisastelua tai syyllisten etsimistä, täräyttää eduskuntauransa viime vaalikauteen päättänyt Tapani Tölli.

Hänestä valtiovallan järeät teot ja tekemättä jättämiset on aika kammata läpi vasta, kun viheliäinen virus on taltutettu.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja tyrmää julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että hallitus olisi havahtunut epidemian vakavuuteen liian myöhään.

– Valmiuslakia ei oteta käyttöön tuosta vain – se ei ole mikään mielipidekysymys. Siihen voidaan turvautua vasta, kun poikkeusolojen edellytykset täyttyvät. Mielestäni hallitus ei olisi voinut ottaa valmiuslakia käyttöön juuri aikaisemmin, Tölli alleviivaa.

– Olennaisinta on, että päättäjien tilannekuva on oikea.

Erityiskiitokset saa perustuslakivaliokunta, jonka varapuheenjohtajana Tölli istui viime vaalikaudella. Valiokunta on toiminut Töllin mukaan asiantuntevasti kovan paineen alla.

Tämä on ollut oppimistilanne myös päättäjille.

Tölli kehuu hallituksen päättäväisiä toimia odottamattoman kriisin keskellä.

Hän kuitenkin näkee viilattavaa nykyisessä, vuonna 2012 voimaan tulleessa valmiuslaissa.

– Lakia olisi syytä tarkastella muutaman vuoden välein, sillä mahdolliset uhkatilanteet muuttuvat jatkuvasti, Tölli huomauttaa.

Tölli kokee, että myös eduskunta on onnistunut työssään, vaikka pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on vyöryttänyt nopeassa tahdissa valmiuslain asetuksia suureen saliin.

– Uskon, että osalle edustajista on ollut epäselvää, mikä valmiuslaki on, ja miten prosessi etenee. Tämä on ollut oppimistilanne myös päättäjille. Asioita on jouduttu käsittelemään kiireessä, mutta niin kriisitilanteessa pitääkin toimia.

Ex-kansanedustaja on harmissaan sensaatiohakuisesta kirjoittelusta epidemia-aikana.

Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön ehdotus asiantuntijoista koostuvan kriisiryhmän perustamisesta sai Töllin mielestä aikaan suhteettoman suuren kohun.

– On aivan luonnollista, että presidentti esittää näkemyksiään. En näe, että hänen ja valtioneuvoston välillä vallitsee erityistä jännitettä – olisi ihmeellistä, jos mielipiteenvaihtoa ei käytäisi!

Presidentin ehdottamaan ”nyrkkiin” Tölli ei ota kantaa, mutta hän muistuttaa, että nykyisetkin toimielimet voivat tarpeen mukaan käyttää apunaan asiantuntijoita.

Tölli peräänkuuluttaa toimittajilta vastuuntuntoa.

– Tässä tilanteessa kenenkään toimittajan ei pitäisi hakea sellaista sankaruutta, että ”minäpä tein paljastuksen”. En tarkoita, ettei saisi olla kriittinen, mutta toimittajan pitää tuntea vastuunsa, Tölli painottaa.

Hän toivoo, että media panostaisi kriisiaikana faktantarkistukseen.

– Nyt ei tarvita kohuja. On tärkeää, etteivät myöskään poliitikot ja virkamiehet hoida asioita vuotojen kautta. Ei pidä salailla, mutta vuotokulttuurin harrastaminen ei ole vastuullista kriisiaikana.

Koronan vastainen taistelu on sysännyt yritykset kurimukseen, jota on jo verrattu 1990-luvun alun lamaan.

Bruttokansantuote sukeltaa, lomautettujen määrä kasvaa hurjaa tahtia ja valtiovarainministeri, keskustapomo Katri Kulmuni povaa julkisen talouden velkapotin kasvavan jopa yli 20 miljardilla eurolla.

Töllin mukaan hallitusohjelma on käytävä läpi huolellisesti, mutta uusia hallitusohjelmaneuvotteluita ei tarvita.

– En sano, mistä hankkeista pitää luopua, mutta talouden kasvuun pitää panostaa – ei saa hirttäytyä yksittäisiin kirjauksiin.

Tölli uskoo, että koronakriisi mullistaa pysyvästi ihmisten käyttäytymistä, asumista ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi etätyöt yleistyvät ja tuotantoa palautetaan kotimaahan.

Maailmanlaajuinen pandemia on Töllistä osoittanut, kuinka tärkeää on olla mahdollisimman omavarainen energian- ja ruoantuotannossa.

– Lisäksi julkisen talouden pitää olla tasapainossa. Voi olla, että valtio ottaa nyt velkaa, mutta ihmisten pitää tuntea myös omaa vastuuta. Pikkuasioista ei rutista – me jokainen ponnistelemme omalta osaltamme.

Jatkossa ei ole jaettavaa.

Tiistaina julkaistun Alma-gallupin tulokset kohahduttivat, kun pääministeripuolue SDP ponnisti kyselyn kärkipaikalle.

Demarien kannatus kasvoi 4,4 prosenttiyksiköllä verrattuna edelliseen kyselyyn, mutta keskusta junnasi käytännössä paikallaan.

– SDP:n kannatusta selittää varmasti pääministeri Marinin henkilökohtainen esiintyminen. Odotin kuitenkin, että keskustan kannatus olisi ollut korkeampi, Tölli pohtii.

Keskustan nousuja ja laskuja nähnyt Tölli on kuitenkin vakuuttunut, että kannatuskäyrä lähtee nousuun vastuuta kantamalla.

Koronavitsauksen jälkeen valtion on pidettävä kukkaronnyörit tiukalla.

Silloin valtiovarainministeri Kulmuni ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) joutuvat totiseen paikkaan.

Tölli muistuttaa, että etenkin Kulmunin vastuulla on pitää menot kurissa ja torpata lupaukset, joihin ei ole varaa.

– Jatkossa ei ole jaettavaa. Lainaisin kuitenkin edesmennyttä sieviläistä Maalaisliiton ministeriä Kusti Eskolaa, joka sanoi usein: ”Kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa”.

Juttua täsmennetty klo: 17:08. Presidentti Niinistö ei esittänyt hallitukselle turvallisuusneuvoston perustamista. Hän on sen sijaan puhunut asiantuntijoista koostuvan kriisiryhmän asettamisesta hallituksen toiminnan tueksi.