Voisiko suomalaista viiniä viimein kutsua viiniksi? Keskustaedustajat patistavat ministeriä hoitamaan asian Brysselissä

Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio, Anne Kalmari ja Tuomas Kettunen patistavat hallitusta hoitamaan Suomen EU:n viinintuottajamaiden luetteloon.

Edustajat kysyvät maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä, onko Suomi hakemassa listautumista EU:n viinintuottajamaiden luetteloon ja millä aikataululla hakeminen tapahtuu. Hanke on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan.

EU:ssa jäsenvaltio saa tuottaa viiniä kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se on listautunut viinimaaksi. Suomi ei ole näin tehnyt, koska vaadittavaa statusta ei ole haettu Euroopan unionilta.

Koska Suomi ei ole EU:n listaama viinintuottajamaa, Suomessa kasvatetuista rypälepohjaisista viineistä ei ole lupaa käyttää nimeä viini, vaan kyseinen juoma on ”viinirypäleistä käymisteitse valmistettua mietoa alkoholijuomaa”. Sitä ei myöskään saa myydä kuluttajille suoraan viinitilalta, kuten marjoista tehtyjä niin sanottuja tilaviinejä, eli myynti tapahtuu Alkon kautta. Tämä edellyttää, että tuote pääsee Alkon valikoimiin.

Keskustaedustajat huomauttavat, että alan toimijoiden mukaan viinintuottajamaastatus toisi merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille viinitiloille. Samalla sillä olisi positiivisia vaikutuksia koko suomalaiselle maaseudulle.

Kallio, Kalmari ja Kettunen muistuttavat, että perinteisen maatalouden kannattavuus on edelleen heikko, eikä tiloille löydy sen vuoksi jatkajia. Kaikki uudet vaihtoehdot ovat senkin vuoksi enemmän kuin toivottavia.

– Viinintuotannon ei arvioida alkuvaiheessa olevan taloudellisesti välttämättä kovin suuressa roolissa, mutta se antaisi tärkeitä lisätuloja muun maataloustuotannon rinnalle ja avaisi alan kehittämiselle ja kehittymiselle mahdollisuuksia.

Suomen listautuminen viinintuottajamaaksi on ollut keskustelussa käytännössä koko 2000-luvun ajan. Maa- ja metsätalousministeriö esitti vuonna 2008, että Suomi liitettäisiin viininviljelyn A-vyöhykkeeseen, mutta tuolloin hankkeesta luovuttiin.

Suomen listautumista viinimaaksi on pidetty mahdollisena alalla mahdollisena vuonna 2028, kun maatalouden uusi CAP-kausi alkaa. Ruotsi listautui EU:n viinintuottajamaiden luetteloon jo vuonna 1999. Tällä hetkellä maassa on noin 50 viininviljelijää, jotka kasvattavat viiniä yhteensä 250 hehtaarilla.

Ruotsissa saatu vuosisato vastaa 400 000 pullollista viiniä. Myös Baltian maat Viro ja Liettua ovat nykyisin viinintuottajamaita.