VM:n kansliapäällikkö varoittaa suomalaisia Ukrainan sodan talousvaikutuksista IL:ssä – myös valtiovarainministeri Saarikko listaa, mitä Suomen taloudessa on nyt tehtävä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt paitsi turvallisuuspoliittista debattia, myös huolta talouden näkymistä.
Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen kääntää Iltalehden (IL) haastattelussa talouden roolia kohtaan uudenlaista valaistusta.
– Tässä uudessa tilanteessa ei voi enää luottaa siihen, että velalla ei ole mitään väliä.
Ongelmallista kansliapäällikön mielestä on, että koronavelan jälkeen pitää ottaa pian taas uutta, Ukrainan sodasta johtuvaa velkaa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi aloitti hitaan talouskasvun, ja vasta jonkin verran ennen koronakriisiä velkasuhdetta alettiin saada taitettua.
Rakenteelliset ongelmat, eli hidas talouskasvu, pitkäaikaistyöttömyys ja osaavan työvoiman saatavuusongelma vaikuttavat nekin kaiken muun rinnalla.
Majanen muistuttaa IL:ssä myös stagflaatioriskistä, mikä tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät samanaikaisesti lama, korkea inflaatio ja työttömyys.
Kansliapäällikön mukaan nyt päällä olevan kriisin taloudellisia vahinkoja ei välttämättä edes ymmärretä kunnolla vielä.
– Näissä oloissa on hankalaa, jos julkinen sektori velkaantuu hallitsemattomasti tai hyvin nopeasti.
Tässä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää on Majasen mielestä markkinoiden luottamuksen säilyttäminen. Samalla pitää vahvistaa kasvua luovia tekijöitä kuten työllisyyttä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tärkeää on vahvistaa myös ulkomaisen työvoiman saatavuutta.
VM:n kansliapäällikkö pitää luottamuksen osalta merkittävänä etenkin EU:n ja muiden länsimaiden yhteisrintaman säilymistä.
– On myös tärkeää, että Suomessa hoidetaan varautuminen ja pidetään huoltovarmuudesta huolta, mutta kaikkien toimien pitää olla Suomen talouden kantokyvyn rajoissa, Majanen painottaa lehdelle.
Myös menoja tulee kansliapäällikön mukaan priorisoida. Tämä voi tarkoittaa toisin sanoen leikkauksia.
Elvytyksen tarvetta ei ole, sillä talous on yhä kasvussa. Kasvupotentiaalin takaaminen sen sijaan on tärkeää, samalla kun pakolliset huoltovarmuustoimet hoidetaan. Tässä niin sanotusti kovien keinojen lisäksi pitäisi katsoa myös pehmeitä keinoja.
Majasen mukaan koronasta kärsineiden lasten ja nuorten jaksamisesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevää, IL kirjoittaa.
– Jos he syrjäytyvät, tai oppimistulokset jäävät heikoiksi, eivätkä he sen vuoksi pääse työelämään, tulee siitä iso tappio yhteiskunnalle sen lisäksi, että se on inhimillisesti iso ongelma.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kommentoi kansliapäällikön haastattelua Twitterissä. Keskustajohtaja on paljolti samoilla linjoilla kuin virkamies.
– Markkinoiden luottamuksen säilyttämisen, Suomen huoltovarmuuden vahvistamisen sekä kasvua ja investointeja tukevien toimien merkitys on vahvistunut VM:ssä, Saarikko kirjoittaa.
– Samalla on huolehdittava kestävästä julkisesta taloudesta; se on keskeinen osa huoltovarmuutta.