Viisi EU-maata vaatii: Yhteys Kremliin pidettävä auki
Viiden Keski-Euroopassa sijaitsevan EU-maan ulkoministerit vaativat, että keskusteluyhteys Moskovan kanssa on säilytettävä Ukrainan sodasta huolimatta.
Wienissä tavanneet ulkoministerit katsovat, että sopiva yhteydenpidon kanava on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj.
Itävallan, Slovakian, Slovenian, Tšekin ja Unkarin edustajat tapasivat Euractivin mukaan niin sanotun Central 5 -yhteistyön merkeissä.
Ulkoministerien mukaan Etyj on edelleen relevantti toimija, sillä se on yksi niistä harvoista eurooppalaisista instituutioista, joissa Venäjä on vielä jäsen.
– Uskon, että meidän on pidettävä auki yhteydenpitokanavat ja alustat, joita saatamme tarvita, kun aika koittaa, Itävallan ulkoministeri Alexander Schallenberg totesi mediatilaisuudessa kokouksen jälkeen.
Schallenberg kertoi uskovansa, että Etyj nousee vielä tärkeään rooliin tulevaisuudessa. Hän kuitenkin painotti vankkumatonta tukeaan Ukrainalle.
Itävaltaa on kritisoitu monia muita länsimaita pehmeämmästä linjasta suhteessa Venäjään. Vielä viime heinäkuussa Itävalta toi noin 66 prosenttia maakaasustaan Venäjältä. Ennen sodan alkua venäläisen kaasun osuus oli 79 prosenttia Itävallan tuonnista.
Lisäksi Itävalta on saanut moitteita siitä, että se salli venäläisten ja valkovenäläisten delegaattien saapua Etyjin kokoukseen Wieniin.
Myös Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó korosti toimittajille, että yhteydenpidon on jatkuttava Venäjän kanssa.
Szijjártón on määrä matkustaa Venäjälle lokakuun puolivälissä, sillä hän osallistuu ”Venäläisen energiaviikon” tapahtumiin.
Unkarin maakaasusta noin 80 prosenttia virtaa Venäjältä. Budapest ei edes pyri vähentämään Venäjän-tuontia, sillä se solmi hiljattain Moskovan kanssa sopimuksen, joka varmistaa öljy- ja kaasutoimitukset myös tulevaisuudessa.
Tšekin ulkoministeri Jan Lipavský sanoi toimittajille, että Etyj on ”yksi eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin pilareista”.
Slovenian Tanja Fajon taas katsoi, että Etyj on ainut foorumi, jonka kautta Venäjän kanssa voidaan käydä ”avointa keskustelua”.
Venäjä on kuitenkin halvaannuttanut Etyjin toiminnan, sillä se on veto-oikeudellaan estänyt uuden puheenjohtajamaan valinnan. Myös neuvottelut organisaation rahoituksesta ovat olleet jäissä jo kuukausien ajan.
Venäjän vastustuksen takia Etyj ei ole pystynyt ottamaan aktiivista roolia Ukrainan sodassa.