Vieraskolumni: Energiakriisi saatava hallintaan tai talous sakkaa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on taittanut talouden lupaavan elpymisen kahden koronan leimaaman vuoden jälkeen.
Hyökkäys on paitsi horjuttanut eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen perusteita myös merkittävästi heikentänyt Euroopan talouden kehitystä. Inflaatio on ampaissut poikkeuslukemiin energian hintojen nousun ajamana.
Suomenkin talouden kasvu näyttää tyrehtyvän energiakriisiin. Kasvu on Suomen Pankin tuoreen väliennusteen (15.9.) mukaan yltämässä tänä vuonna vielä 2,2 prosenttiin alkuvuoden vahvan vedon ansiosta, mutta kasvu taittuu loppuvuodesta.
Ensi vuonna talouden odotetaan supistuvan kolmella prosentin kymmenyksellä (-0,3 %). Desimaalipilkun jälkeiset kymmenykset eivät ole kovin tärkeitä, mutta suunta kyllä.
Energia on inflaation tärkein ajuri: euroalueella se kattaa suoraan puolet noin 8 prosentin kokonaisinflaatiosta, välillisesti vielä enemmän. Viime aikoina inflaatiopaineet ovat laajentuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat nyt vauhdilla.
Vaikka rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa energiahintoihin vain rajallisesti, on sen reagoitava yleisen hintatason nousun kiihtymiseen.
Siksi Euroopan keskuspankki on nostanut korkoja kahteen otteeseen, ensin heinä- ja sitten syyskuussa. EKP:n ohjauskorko on nyt 0,75 %. Loppuvuoden mittaan korkoja nostettaneen lisää.
Saksa ei voi laittaa omia energiapolitiikan virheitään Suomen kontolle.
Kun tiedetään energian päärooli inflaation ajurina, on energiakriisin nujertaminen ratkaisevaa talouskehityksen ja rahapolitiikan kannalta.
Sähköntuotanto on useassa Euroopan maassa riippuvaista maakaasusta, jonka saatavuus on nyt heikkoa ja hinta siten korkea. Ongelma on, että sähkön hinta määräytyy kunkin hetken kalleimman käytössä olevan tuotantomuodon – nykyisin maakaasun – mukaan.
EU:n komissio julkaisi viime viikolla ehdotuksensa poikkeustoimista, joilla kaasu- ja sähkömarkkinoiden tilannetta pyritään lievittämään.
Ehdotuksen ytimessä on 180 €/MWh tuottokatto matalin tuotantokustannuksin sähköä tuottaville yrityksille.
Tämän lisäksi korkeista hinnoista hyötyneiden fossiilisen energian tuottajien ylisuurista voitoista kerättäisiin väliaikaista maksua. Näillä toimilla voitaisiin kerätä arviolta 140 miljardia euroa iskun pehmentämiseksi kriisistä eniten kärsiville. Myös sähkönkulutusta pitäisi vähentää kulutuspiikkien aikana.
Venäjä on käyttänyt kaasuasetta energiasodan välineenä. Saksan kaasuriippuvuus on tehnyt koko Euroopasta haavoittuvaisen, mikä näkyy nyt Uniperin kohdalla.
Saksa ei voi laittaa omia energiapolitiikan virheitään Suomen kontolle. Tässä on syytä olla tiukkana.
Energiakriisi ja talouden heilahtelut vaikuttavat nyt kaikkien arkeen, ja näkymät ovat sumuisia.
Toisaalta ilmassa on merkkejä käänteestä. Sotarintamalla Ukraina on tehnyt tärkeän läpimurron Harkovan suunnalla. Euroopan unioni on saamassa – ja sen todellakin on saatava – uudelleen rivinsä järjestykseen energiakriisin ratkomiseksi.
Näiden isojen haasteiden edessä sitkeyttä, päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä kaivataan niin koko Euroopassa kuin suomalaisessa yhteiskunnassakin.
Kirjoittaja on Suomen Pankin pääjohtaja.