Varttia nopeammin pois Turusta vai Itä-Suomen pelastaminen? Suomen talous sakkaa, keskustalaiset varoittavat hallitusta

Eduskunta

Eduskunnassa hallitus sai keskustalta huutia miljoonien syytämisestä Turun tunnin junaan, kun samaan aikaan maa kärvistelee taantuman partaalla.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) katsoo, että hallituksen pitäisi tehdä nyt nopeasti toimia, joilla Suomeen luodaan talouskasvua ja työllisyyttä. Erityisesti rakennusala on erittäin suuressa ja pahenevassa ahdingossa, Lohi varoitti, kun eduskunta keskusteli hallituksen lisätalousarviosta.

– Tilanne on muodostumassa poikkeuksellisen vakavaksi: konkurssien määrä kasvaa, lomautuksia on tulossa, ja samalla työttömyys kasvaa. Myös vienti sakkaa meillä ja talouden tunnusluvut ovat hälyttävän pahoja.

Keskusta esittää lisäbudjettimietintöön jättämässään vastalauseessa, että rakennusalaa sekä itäistä ja pohjoista Suomea tuettaisiin satojen miljoonien euron paketilla, johon rahat otettaisiin Turun tunnin junasta.

– Keskusta ajaa koko Suomen etua, mutta me emme kannata sellaisia esityksiä kuten Turun tunnin juna, joka ei ole ministeriöiden laskelmien mukaan kannattava hanke, ja sen ympäristövaikutuksetkin ovat negatiiviset, Lohi sanoo.

– Turku ei ole niin huono kaupunki, että sieltä pitää 15 minuuttia nopeammin päästä pois.

Lohen mukaan hallitusohjelmassa puhutaan itäisen Suomen ohjelmasta sekä pohjoisesta ohjelmasta niin kauniisti, että ”lukiessa herkistyy”. Tekstin edetessä tulee Lohen mukaan kuitenkin jo itku.

– Rahat puuttuvat näihin, ja nyt keskusta esittää niihin rahaa, jotta saadaan lihaa luitten ympärille. Ei näitä ohjelmia saada toteutettua, jos ei niille osoiteta myös määrärahoja.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi varoittaa, että Suomen talous on ajautumassa taantumaan.

– Erityisesti rakennusalan suhdannetilanteesta on muodostumassa poikkeuksellisen vakava, ja me tiedämme, että rakennusala on osaltaan elinkeinoelämän veturi: jos se sakkaa, niin paljon muutakin sakkaa.

Kemppi korostaa, että tämän vuoksi keskusta haluaa hallituksen luopuvan 460 miljoonan euron lisäpanostuksesta Turun tunnin rataan ja käyttävän rahat ajankohtaisen ahdingon helpottamiseksi.

Keskustan kainuulaisen kansanedustajan Tuomas Kettusen mukaan hallituksen politiikka jakaa Suomen kahtia.

– Itäiseen Suomeen ei ole kohdistettu infrahankkeita samalla tavalla kuin läntiseen Suomeen. Itäinen Suomi tarvitsee ja on oikeutettu tasavertaisiin mahdollisuuksiin muun Suomen kanssa. Talouspolitiikan lisäksi tämä on ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys, ei siltarumpupolitiikkaa.

Ilomantsilainen Hannu Hoskonen (kesk.) katsoo, että perussuomalaisten linja on muuttunut Itä-Suomen asiassa siitä, mitä eduskuntavaalien alla teltoilla lupailtiin.

– Mitä tuli Pohjois-Karjalaan, Itä-Suomeen? Ei pennin yhtä hyrrää, ei mitään, Hoskonen päivittelee.

Oulun vaalipiirin Pekka Aittakumpu (kesk.) sanoo keskustan olevan vakavasti huolissaan koko Suomen kehityksestä.

– Olemme esittäneet vakavan huolemme siitä, että erityisesti Itä-Suomi on nyt jäämässä hallitukselta pimentoon ja huonolle huomiolle.

Aittakumpukin muisteli, että perussuomalaisten riveistä vastustettiin Turun tunnin junaa vielä ennen eduskuntavaaleja.

– Nyt kannatatte hallituksessa tätä niin ilmaston kuin esimerkiksi työmatkaliikenteen kannalta kannattamattomaksi todettua Turun tunnin junaa, jota on aivan oikein nimitetty vuosisadan tai jopa vuosituhannen siltarumpuhankkeeksi.

SDP:ssäkin toivottiin akuutteja toimenpiteitä sekä rakennusalalle että hyvinvointialueille.

– Tämän teknisen lisäbudjetin sijaan olisi nyt todella tarvittu aktiivisia toimenpiteitä, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sanoi.

– Näitä lisätalousarvioita tehdään muun muassa siksi, että niillä voitaisiin reagoida ajankohtaisiin tilanteisiin, ja täällä on monessa puheenvuorossa jo hämmästelty kovasti sitä, miksi tässä lisätalousarviossa ei tässä ja nyt lähdetä toimiin rakennusalan tilanteen helpottamiseksi, Pia Viitanen (sd.) totesi.

Vasemmistoliitosta kritisoitiin sitä, että lisäbudjetista puuttuvat turkistarhauksen luopumistuet.

– Poliitikot voivat joko vauhdittaa siirtymää tukemalla tarhaajia tarhauksesta luopumisessa tai sitten katsoa hiljaa vierestä alan hiljaista hiipumista tekemättä yhtään mitään. Hallitus on mitä ilmeisemmin valinnut jälkimmäisen tien, kansanedustaja Minja Koskela (vas.) sanoo.

– Lisätalousarvioon näet sisältyy rahoitusta, jolla katetaan lintuinfluenssasta juontuvien turkiseläinten lopettamiseen liittyviä kuluja ja tarhaajien tulonmenetyksiä, mutta luopumistuet loistavat edelleen poissaolollaan.