Vanhanen ruotii hallituksen rakenneuudistuksia: "Eivät ole nopeita temppuja vaan pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia"
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen ruotii tuoreessa kolumnissaan hallituksen tekemiä rakenneuudistuksia.
Vanhasen mukaan moni talouspolitiikan seuraaja on vaatinut hallitukselta rakenneuudistuksia määrittelemättä sitä, mitä niillä tarkemmin ottaen tarkoittetaan.
– Uudistukset ovat Vanhasen mukaan politiikkatoimenpiteitä, joilla uudistetaan yhteiskunnan instituutiota ja pelisääntöjä niin, että talous on terve ja suorituskykyinen.
– Rakenneuudistukset eivät ole siis nopeita temppuja vaan pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia. Usein käykin niin että kustannukset syntyvät heti mutta hyödyt tulevat sekä julkiselle taloudelle että ihmisille vasta pitemmän ajan kuluessa, hän muistuttaa kolumnissaan.
Hallitus on tämän vuoden aikana päättänyt kolmesta merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta.
Oppivelvollisuusiän korottaminen 17 vuoteen vahvistaa Vanhasen mukaan kansakunnan osaamistasoa, joka on olennainen apu talouden tuottavuuden kasvuun.
– Vaikka uudistus vaatii menoja, sen hyödyt pitkällä aikavälillä ylittävät kustannukset. Työllisyysvaikutukset ovat tämän vuosikymmenen aikana noin 4 000 työllistä mutta 15 vuoden aikavälillä 15 000 työllistä, Vanhanen vakuuttaa.
Pitkään valmisteltu sote-uudistus puolestaan vastaa Suomen ikärakenteen vanhenemisen myötä tulevan hoivakustannusten nousun haasteeseen.
– Hyvinvointialue eli maakunta luo uuden rakenteen, kehikon, jossa pystytään nykyistä paremmin ottamaan käyttöön kustannusvaikuttavia palveluita ja toimintatapoja, Matti Vanhanen kirjoittaa.
Sote-uudistuksen ja julkisen hallinnon tuottavuustoimien tasapainottavaksi vaikutukseksi on arvioitu 1,5 miljardia vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Tämä ei tule automaattisesti sote-rahoitusratkaisuilla vaan vaatii päämäärätietoista johtamista ja yhteistyötä valtion ja hyvinvointialueiden kesken. 2020-luvun aikana uudet palveluiden järjestämisen ja vuoropuhelun mallit ajetaan sisään, Vanhanen huomauttaa.
Tuoreimmasta eli työllisyysastetta nostavasta rakenneuudistuksesta hallitus pääsi sopuun äskettäin luopumalla 1.1.2023 alkaen niin sanotusta ”eläkeputkesta”.
Vanhanen jakaa kiitosta myös edelliselle hallitukselle, koska eläkeputken alaikärajaa on nostettu jo kolme kertaa viimeisten 10 vuoden aikana.
– Tulokset kertovat että 55–60-vuotiaiden työllisyys on ikärajojen noston myötä parantunut, heidän tulotasonsa on kasvanut ja pienituloisuus vähentynyt. Tämä hyvä kierre pitää saada jatkumaan yli 60-vuotiaisiin, joiden työllisyysaste on nyt vain noin 55 prosenttia, hän haastaa.
Työttömyysturvan lisäpäivien poistamisessa julkinen talous voittaa Vanahsen mukaan 160 miljoonaa euroa.
– Tämä täyttää hyvin valtiovarainministeriön uudistukselle tässä vaiheessa asettamat odotukset. Jatkotoimia ikääntyneiden työvoiman tarjonnan parantamiseksi valmistellaan ensi kevääksi.