Vanhanen puuttui turpeen ja tiedeleikkausten vastakkainasetteluun – "Näillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa"
Turvealan oikeudenmukaisen siirtymän tukipaketti ja tiedeleikkaukset on asetettu perusteetta ja ikävällä tavalla vastakkain, paheksuu valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Vanhanen puuttui asiaan eduskunnan lähetekeskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta.
– Näillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Turvealan tuki kohdistuu ennen kaikkea tähän vuoteen seurauksena siitä, että yhteiskunta on halunnut tätä sinällään laillista elinkeinoa selkeästi supistaa, Vanhanen huomautti.
Vuodesta 2023 lähtien toteutettavilta pysyviltä leikkauksilta haluttiin Vanhasen mukaan suojata erityisesti sosiaaliturva ja koulutus.
– Tämän vuoksi leikkaukset kohdistuvat yhteiskunnan muille sektoreille osuen osaltaan myös tutkimukseen, hän selvitti.
VaNHASEN mukaan valtiontalouden menokehyksistä oli viime vuonna ensimmäistä kertaa 18 vuoteen luovuttava kesken hallituskauden koronakriisin tuomien yllättävien, suurien menojen vuoksi.
Vanhasen mukaan kehyskuriin palaaminen jo ensi vuonna olisi tarkoittanut tuntuvia ja kipeitäkin säästöjä.
– Tiedän tämän hyvin, koska itse esitin tätä pohjaksi riihen päätökseksi. Kunnilta olisi säästetty tuntuvasti. Opetuksesta olisi leikattu niin korkeakouluissa kuin ammattikouluissa. Tulevaisuusinvestointeja olisi peruttu. Teollisuuden sähköistämisen tuki ja Veikkauksen edunsaajien osittainenkin kompensaatio olisi jätetty toteuttamatta, Vanhanen paljasti.
Vanhasen mukaan kehysylityksiä tarvitaan vielä vaalikauden jälkipuoliskollakin joiden ennakoitua suurempien menojen vuoksi.
– Näitä ovat muun muassa sote-uudistuksen kertaluonteiset tietojärjestelmäinvestoinnit ja kuntien valtionosuuksien merkittävä kustannusjaon tarkistus. Myös viime vuoden koronaelvytys heijastuu vielä lähivuosien menoihin. Myös EU:n jäsenmaksu on ennakoitua korkeampi koronasta johtuen, hän selvitti.
Valtiovarainministerin mukaan menokuri julkisessa taloudessa on välttämätöntä. Pelkästään leikkaamalla tai veroja korottamalla Suomen julkisen talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan onnistu.
– Tarvitsemme vahvan, kestävän, koko vuosikymmenen kasvupolun, jossa samaan aikaan lisätään tutkimus- ja kehitystoimintaa, nopeutetaan investointien luvitusta, huolehditaan yritysten mahdollisuudesta vahvistaa omaa pääomaa ja luodaan uskottava näkymä osaavan työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Tällä rahoitetaan palvelujen saatavuus koko maassa ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, Vanhanen linjasi.
Talouskeskustelu jatkui eduskunnassa suunnilleen siitä asennosta, mihin se edellispäivänä opposition välikysymyksen käsittelyn jäljiltä jäi. Kokoomukselta kyseltiin jälleen, mistä puolue leikkaisi miljardin menojen rutistamiseksi kehykseen.
SDP:n ryhmäpuheen pitänyt valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) huomautti, että opposition vaatima välitön paluu kehykseen olisi raju äkkijarrutus, joka toistaisi finanssikriisin virheet.
– Miljardi on helppo heittää ilmoille mutta vaikea leikata. Eilisen keskustelun jälkeen jäimme odottamaan sitä konkreettista kokoomuksen vaihtoehtoa. Missä kassakaapissa tai kirstussa on kokoomuksen miljardin leikkauslista? Ja aikooko puolue tuoda sen päivänvaloon ennen kuntavaaleja?
Koskinen huomautti, että julkisen talouden kestävyyden ratkaisevat pitkän aikavälin työllisyysaste, talouden ja tuottavuuden kasvu, eivät kahden vuoden kehystulkinnat.
– Suomen luottoluokitus ei vaarannu eivätkä valtiolainojen korkomenot kasva tiukan määräaikaisten kriisiluontoisten menojen takia. Luottoluokittajia ja korkomarkkinoita kiinnostavat pikemminkin Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät, Koskinen totesi.
Kokoomuksen leikkauslistoista olivat kiinnostuneita edelleen myös SDP:n kaksi Anttia, Lindtman ja Rinne. Jälkimmäisen puheenvuoro sai kokoomuksen Markku Eestilän jo turhautumaan.
– En tiedä, onko missäänpäin maailmaa niin tyhmää oppositiota, että se rupeaisi hallitukselle leikkauslistoja esittelemään, Eestilä puuskahti.
Lindtman huomautti kokoomusedustajille, että hallitus ei pyydä oppositiota tekemään leikkauslistoja, sillä hallitus on omansa jo tehnyt.
– Kysymys on siitä, että jos te vaaditte leikkauksia siitä ylöspäin, niin olisi reilua suomalaisille sanoa, mistä te esitätte, että ne leikataan. Eihän se nyt voi olla niin, että te sanotte, että hallituksen pitää leikata kymmenen miljardia ja hallituksen tehtävä on esittää listat teidän kymmenelle miljardillenne.
Vanhanen arveli, että kokoomuksen keinoista osa kohdistuisi kuntiin ja kuntien palveluihin, joten olisi suotavaa kertoa ne kuntavaalien alla. Hän sanoi, että asiat selviävät viimeistään syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä, kun kokoomus joutuu tekemään varjobudjetin.
– Tämä tässä esitetty kritiikki muistetaan, ja odotamme siihen vastausta.
