Vanhanen ei halua tanssia TikTokissa, mutta Lintilä kehotti lyömään nyt "riskillä rajaan" – Uudenmaan Keskusta pohti kannatustilannetta
Keskustalaiset katselivat Uudenmaan piirikokouksessa Järvenpäässä ympärilleen ja totesivat, että alle kolmekymppisiä on noin 60 hengen joukossa vain pari.
Monet kaipasivatkin sitä, että keskusta vetoaisi paremmin koko kansaan, mutta erityisesti nuoriin.
Porvoolainen luokanopettaja Nina Pauloaho, 29, liittyi keskustaan vuosi sitten ja kertoo kuulevansa nuorilta ihmettelyä siitä, miksi hän liittyi ”maalaisjussien junttipuolueeseen”.
– Hyvä tyyppi mutta väärä puolue, jokainen on tämän kuullut, uusmaalainen puolustusministeri Antti Kaikkonen myönsi.
Hän sanoo vastaavansa siihen itse niin, että hyvä kun on puolue, joka puolustaa kotimaista ruoantuotantoa.
– Kyllä nuoriakin voisi keskustan toiminta kiinnostaa, kun heitä hoksataan kysyä.
Kaikkonen tosin myönsi, ettei nuoria välttämättä kiinnosta puoluetoimintaan liittyvä byrokratia, ja toimintaa voisikin tältä osin kehittää.
Piirikokouksen juniori Otto Suhonen, 20, kertoi, että nuorten suosimassa mobiilisovelluksessa TikTokissa kannattaa olla.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen esimerkiksi julkaisi siellä videon avauksestaan, jonka mukaan ylioppilaskirjoituksista tulisi luopua.
– Video on saanut 440 000 näyttökertaa, 55 000 tykkäystä ja sitä on jaettu yli 4 000 kertaa. Se oli hyvä avaus, joka kosketti nuorten arkea, Suhonen sanoi.
Eduskunnan tämän kauden jälkeen jättävä eduskunnan puhemies Matti Vanhanen naurahti, että ehkä hänen onkin jo aika jättäytyä sivuun, jos vaalityössä pitäisi käyttää kiinalaista TikTokia.
– Olen ymmärtänyt, että siellä pitäisi jotenkin tanssia, Vanhanen sanoi.
Hän totesi olevansa tanssissa vähintään yhtä heikoilla kuin Kaikkonen. Vanhanen sanoi kuitenkin tukevansa ministeri Honkosen rohkeaa keskustelunaloitetta.
Jos analysoimme, mitä teemme hallituksessa tai puolueen puolella, en minä löydä sieltä virheitä.
Mika Lintilä
Piirikokouksen vieraileva tähti, toholampinen elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi pitävänsä hyvänä tilanteena sitä, kun keskusta herättää tunteita.
– Aina kun media haukkuu keskustaa, siinä on myös hyvä puoli se, että olemme keskustelussa mukana. Kaikkein pahinta olisi, jos olisimme totaalisen hajuton ja mauton puolue.
Lintilän mukaan kannatustilanne antaa aihetta myös pienelle riskinotolle.
– 10 prosentin gallupkannatuksella voi käyttää pesäpallotermiä ja sanoa, että välillä kannattaa lyödä vähän riskillä rajaan.
Lintilä sanoi viimeisimmän Ylen gallupin menneen hänen ihonsa alle. Keskustan kannatus oli siinä 10,3 prosenttia.
– Äärettömän haasteellista tämä tällä hetkellä on. Jos analysoimme, mitä teemme hallituksessa tai puolueen puolella, en minä löydä sieltä virheitä. Meille on tullut valtava rasite tästä hallituspohjasta, jossa olemme asetelmassa yksi vastaan neljä, Lintilä katsoo.
– Tämä kokonaiskuva vaikuttaa varmasti ihmisten mieliin.
Lintilän mukaan nyt ei kannata kuitenkaan miettiä enää sitä, kannattiko hallitukseen mennä. Hän ei toivo myöskään puheen pyörivän sen ympärillä, onko seuraava pääministeri kokoomuksen Petteri Orpo vai SDP:n Sanna Marin.
– Meidän tehtävämme on nostaa keskusteluun se, millä linjalla Suomi ja suomalaiset pärjäävät. Energia on hyvä esimerkki siitä, että olemme kunniakkaasti rakentaneet risupaketteja, jotka tänä päivänä pelastavat energiantuotantoamme, Lintilä sanoo.
Gallupien lukemiin keskusta ei ole tyytyväinen, Antti Kaikkonen myös sanoo. Hän kertoo uskovansa kuitenkin siihen, että keskusta päihittää gallupit myös ensi kevään eduskuntavaaleissa, kuten se teki myös alue- ja kuntavaaleissa.
– Eihän tämä puolue virheetön ole, mutta mainettaan parempi se varmasti on.
Lintilä on huolissaan yhteiskuntarauhasta energiakriisissä. Hän otti esimerkiksi sen, että kasvihuoneita tullaan laittamaan talveksi kiinni.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaisen kurkun ja tomaatin hinta tulee nousemaan merkittävästi. Heikompituloiset ostavat sitten ulkomaista halvempaa ruokaa, parempituloiset parempaa kotimaista.
Lintilä muistutti Ranskan keltaliivien mellakoista ja totesi, että vastaavaa voisi tapahtua Suomessakin.
– Meillä keskustalaisilla on erittäin iso vastuu siitä, että emme ole vastakkainasettelun tekijöitä. Nyt tarvitaan rakentajia ja vastuunkantajia.
Yrittäjien asia nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Matti Vanhanen totesikin, että vaaleissa on pärjätty usein sillä, että keskusta on lopulta saanut merkittävän osan yrittäjien äänistä.
– Yrittäjien keskuudessa vaaka on käynyt meidän ja kokoomuksen välillä.
– Kokoomuslaisten on mahdoton hyväksyä sitä, että keskustan ansiosta nyt on ollut peräti kahdeksan vuoden jakso, jolloin yrityksiä koskeva veropolitiikkaa on äärimmäisen vakaata.
Mäntsäläläinen Heikki Hankila kyseenalaistaa keskustan kaupunkitoimijoiden linjauksen siitä, että keskusta on suurin puolue pääkaupunkiseudulla vuonna 2031.
– Se on kaikesta realismista irroitettu tavoite, hän näkee.
– Ja jos se ei ole realistinen, onko se lopulta vahingollinen? Tavoite kertoo jotakin siitä, onko johdolla jalat maassa.
Kaupunkitoimijoiden verkostoa vetävä keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen kuitenkin puolusti asetettua tavoitetta. Hän sanoo tottuneensa yritys- ja urheilumaailmassa siihen, että tavoitteita pitää olla, jotta tiedetään mihin suuntaan mennään.
– Itse ajattelen, että jos emme itse usko itseemme, niin kuka meidän mukaamme myöskään haluaisi lähteä?
Pakarinen sanoo kaupunkitoimijoiden linjanneen, että ensi eduskuntavaaleissa tavoitteena on saada enemmän kannatusta Uudellamaalla ja Helsingissä kuin viime vaaleissa.
– Se tarkoittaa sitä, että Helsingissä saamme vähintään yhden ja Uudellamaalla kolme edustajaa läpi. Tämä on täysin realistista, meidän pitää pyrkiä siihen.
Uudenmaan keskustapiirin johdossa jatkaa ensi vuonna keravalainen Tuomo Suihkonen.
Tea Nieminen Pornaisista haastoi Suihkosen, joka on johtanut piiriä viime syksystä lähtien. Suihkonen voitti kisan äänin 29–28.
– Olipas täpärä kisa, Suihkonen summasi.
– Äänet jakautuivat, mutta tärkeintä on se, että nyt kootaan rivit yhteen ja lähdetään yhdessä kohti kevään eduskuntavaaleja, Suihkonen sanoi.
Hän korosti, että keskustalaisten täytyy kuunnella vaalikentillä ihmisiä heidän arkeensa liittyvissä asioissa.
– Turvallisuus on toki varmasti koko kampanjan kärkiteema, ja meillä on erinomainen puolustusministeri Antti Kaikkonen tällä alueella.
TE-toimistossa palveluvastaavana työskentelevä Tea Nieminen houkuteltiin keskustan toimintaan 12 vuotta sitten, ja hän korostikin ehdokaspuheessaan pitkää kokemustaan vaali- ja järjestötyössä.
Tuomo Suihkonen liittyi puolueeseen vasta kevään 2021 kuntavaalien alla. Suihkonen on Keravan kaupunginvaltuutettu ja pitkän linjan ay-toimija.
Piirin varapuheenjohtajana jatkava Nieminen onnitteli Suihkosta puheenjohtajuudesta ja korosti niin ikään sitä, että vaaleihin lähdetään nyt yhtenä joukkueena, jossa jokaiselle on paikkansa.
– Pieniä tai suuria tekoja tarvitaan, Nieminen sanoi.
Nieminen kertoi tunteneensa olonsa kotoisaksi keskustan porukassa, kun häntä aikanaan pyydettiin mukaan.
– Tätä pitää vahvistaa. Pitää tehdä töitä sen eteen, että joku kutsuu mukaan, Nieminen sanoi.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Uudenmaan Keskustanuorissa vaikuttava Otto Suhonen.
Uudenmaan Keskusta nimesi seitsemän uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin.
Keväällä nimettiin jo 14 ehdokasta, joten kasassa on nyt 21 nimeä. Tavoitteena on täysi 36 ehdokkaan lista, jossa on ehdokkaita eri puolilta Uuttamaata.
Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtajana toimiva espoolainen Riikka Pakarinen jätti ehdokkuutensa vielä tuonnemmaksi.
Nyt listalle nousivat Tommi Halkosaari Espoosta, Antti Heikkilä Tuusulasta, Katri Heinmurto Mäntsälästä, Tea Saarniala Espoosta, Otto Suhonen Nurmijärveltä, Tuomo Suihkonen Keravalta ja Jenny Vilkman Pornaisista.
Uusmaalaiset keskusta-aktiivit olivat piirikokouksessa samoilla linjoilla siitä, että keskustan tulee ajaa kaavoitusta, joka mahdollistaa kaikille yhteyden luontoon.
Eduskuntavaaliehdokkaaksi nimetylle Tea Saarnialalle kaavoitus oli yksi syy siihen, miksi hän loikkasi Espoon kokoomuksesta keskustaan vuoden alussa.
– Kokoomus ajaa tiivistä rakentamista metron varrelle, ja se alkaa mielestäni pilaamaan Espoota.
Saarniala oli kokoomuksen riveissä vuodesta 2009 lähtien ja varavaltuutettuna Espoossa vuosina 2013–2021.
Saarniala valitsi aikoinaan kokoomuksen, koska hänellä oli oma isännöitsijätoimisto ja hän uskoi kokoomuksen ajavan parhaiten yrittäjän asiaa.
50-vuotispäivänsä lähestyessä Saarniala alkoi kuitenkin pohtia, onko puolue hänelle oikea. Saarnialan omat vanhemmat ovat keskustalaisia metsänomistajia.
– Suurin ero minkä suoraan näen on se, että kokoomus ajaa hyvin paljon kehäkolmosen sisäpuolisten asioita. Itse koen taas niin, että elämää on myös sen ulkopuolella. Kokoomuksella raha puhuu ja on kaiken edellä, kun taas keskustassa toiminta on ihmislähtöisempää, Saarniala sanoo.
Hän ei allekirjoittanut myöskään sitä, että kokoomus ajoi Espoossa suuria kouluja.
– Itse tykkään lähikouluista ja pienemmistä ryhmistä.
Saarniala myöntää, että loikan ajankohtaa on ihmetelty, koska kokoomus on gallupeissa ratsastamassa kohti vaalivoittoa.
– Mutta minut tuntevat tietävät, että olen pohtinut asian huolella. Päätin tehdä sen siirron ja täytyy sanoa, etten ole päivääkään katunut. Nyt tuntuu, että olen tullut poliittisesti kotiin.