Valtiovarainministeriö ei anna toivoa hallituksen taloustavoitteille
Valtiovarainministeriö ei yhtynyt perjantaina muiden ennustelaitosten ja hallituksenkin maalaamaan kuvaan talouskasvun kiihtymisestä.
Ministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja myös seuraavina vuosina kasvu jämähtää prosentin tuntumaan.
Ennuste nousi hieman, sillä joulukuussa ministeriö ennusti tälle vuodelle 0,9 prosentin kasvua.
– Varsinaisessa viime vuoden loppuun ulottuvassa kovassa tilastodatassa ei näy voimakasta nousua. Viime vuoden tarkentuneet tilastot antavat heikommat lähtökohdat tälle vuodelle kuin joulukuun ennuste, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Hänen mukaansa ennusteen nousu perustuu alkuvuoden kuukausitiedoille, luottamusindikaattoreille ja muulle ”pehmeälle datalle”.
Spolanderin mukaan parempaa kasvua ei ole tulossa, vaan nyt näkyvissä on talouden kasvuedellytyksiin nähden ripeää kasvua.
– Tämän tyyppistä nousukausi Suomessa tästä lähtien on, elleivät talouden tuotantoedellytykset ja kasvupotentiaali kohene, Spolander sanoo.
Mitä prosentin tuntumassa pyörivä talouskasvu tarkoittaa hallituksen tavoitteille?
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi alkuviikosta, että hallitusohjelman tavoitteet täyttyvät, jos Suomen talous ampaisee välittömästi kahden prosentin kasvu-uralle, joka kantaa hallituskauden loppuun asti.
Hallituksen tavoite vuodelle 2019 on 72 prosentin työllisyysaste. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousee, mutta jää 70 prosenttiin.
Julkinen talous on vuonna 2021 selkeästi alijäämäinen, mikä tarkoittaa julkisen talouden ongelmien olevan rakenteellisia, eikä noususuhdanne yksin korjaa niitä.
finanssineuvos Marja Paavonen
Hallituksen tavoitteena on, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde taittuu hetkellisesti hieman myöhässä vuonna 2020, mutta kääntyy jälleen nousuun ensi vuosikymmenellä.
Hallituksen toinen tavoite on lopettaa velkaantuminen vuoteen 2021 mennessä. Sipilä sanoi alkuviikosta, että tavoite lasketaan ilman suunnitelmissa olevia hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja, joiden arvo voi olla noin 10 miljardia euroa.
– Julkinen talous on vuonna 2021 selkeästi alijäämäinen, mikä tarkoittaa julkisen talouden ongelmien olevan rakenteellisia, eikä noususuhdanne yksin korjaa niitä, finanssineuvos Marja Paavonen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Sipilän mukaan hallitus olisi taklannut 80 prosenttia 10 miljardin kestävyysvajeesta.
Sipilä laski esimerkiksi sote-uudistuksen kustannustason nousun tuoman kolmen miljardin euron säästön ja julkisen sektorin tehtävien karsinnan miljardin säästön.
Ministeriö ei ole laskenut ennusteisiinsa sote-uudistuksen vaikutuksia, koska sen mukaan säästöt ovat niin epävarmalla pohjalla. Julkisen sektorin tehtävien karsinnasta on ministeriön mukaan tehty vasta pieni osa.
Valtiovarainministeriö on ottanut ennusteessaan huomioon kehysriihen päätösten vaikutuksia julkiseen talouteen. Mukaan on laskettu suoria rahallisia vaikutuksia, kuten leikkaukset ja lisämenot.
– Kehysriihen päätökset eivät kauhean paljon nettona julkisen talouden tai valtiontalouden rahoitusasemaa muuta, Spolander sanoo.
Spolanderin keinot kasvun kiihdyttämiseen ovat vanhat tutut: tehdä päätöksiä, jotka tehostavat työmarkkinoiden toimintaa ja auttavat tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja.