Tampereen seutu porskuttaa taas – nousi elinvoimassa ohi Helsingin seudun
Tampereen seutu on ohittanut Helsingin seudun elinvoimassa, kertoo konsulttiyhtiö WSP aluevertailussaan. Helsingin seutu oli aiemmissa tutkimuksissa selkeästi elinvoimaisin kaupunkiseutu.
Vertailu toteutettiin nyt kuudennen kerran. Tänä vuonna Tampereen seudun muuttovoitto, nuori, korkeakoulutettu väestö ja vahva yritystoiminta nostivat sen ohi pääkaupunkiseudun.
Pääkaupunkiseutu menetti kärkisijansa, kun asuntorakentamisen ja palveluiden lama heikensi työpaikkaomavaraisuutta kaupungeissa. Lapsiperheköyhyys on samalla kasvanut, osin seurauksena sosiaaliturvaleikkauksista. Maahanmuuton väheneminen rokottaa eniten suuria kaupunkeja.
WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua 21 tilastoindikaattorilla.
Elinvoimaisimman yksittäisen kunnan kärkisijan säilytti Pirkkala, joka on ollut ykkösenä jokaisessa vertailussa. Tänä vuonna sen ero seuraaviin kuntiin on vain kasvanut. Pirkkalan menestystä selitetään hyvällä sijainnilla ja määrätietoisella kehitystyöllä yritystoiminnan kehittämiseksi.
– Pirkkala on lähempänä Tampereen keskustaa kuin moni Tampereen oma kaupunginosa, huomautti tutkimuksen kokoamisesta vastaava projektijohtaja Katja Koskela tiedotteessa.
Kakkoseksi nousi Raisio ja kolmantena oli Helsinki. Turku putosi pois 30:n kärjestä. Tänä vuonna vertailussa näkyi kehyskuntien menestys. Elinvoimaisimmista 30 kunnasta 20 on suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia.
Tampereen seudulla elinvoimalistalle nousevat Pirkkalan lisäksi Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Ylöjärvi. Turun seudulla nousussa ovat Raision lisäksi Lieto, Kaarina, Naantali, Rusko ja Masku. Pääkaupunkiseudulla 30:n kärkeen pääsivät Helsingin lisäksi Espoo, Sipoo ja Vantaa.
WSP arvioi, että pitkään jatkunut asuntorakentamisen pysähdys ja työttömyys ovat ohjanneet elinvoimaa keskuskaupungeista kehyskuntiin samaan tapaan kuin koronavuosina. Asuntojen hinnat ovat laskeneet pahiten alueilla, joilla on rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita.
– Kaikki asukkaat eivät arvosta vallalla ollutta tiivistä kerrostalokaavoitusta. Tiivis kaupunkirakentaminen ei automaattisesti lisää elinvoimaa, tulkitsi kaupunkikehityksen johtava asiantuntija Teemu Jama tiedotteessa.
Suomessa Kuopio on hyödyntänyt tätä tunnelmaa. Se on todennut edullisemmaksi kaavoittaa maaseutukyliään kuin rakentaa uusia tiiviitä kaupunginosia.