Aktivistien avoin toiminta on Valko-Venäjällä mahdotonta – rauhannobelisti viruu pakkotyöleirillä

Osana Valko-Venäjän sisäisen opposition nujertamista itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukashenkan hallinto on tehnyt avoimesta yhteiskunnallisesta aktivismista käytännössä mahdotonta. Tämän ovat saaneet tuntea nahoissaan ihmisoikeusjärjestö Vjasnan aktivistit.

– Kansalaisyhteiskunta on tuhottu. Kaikenlainen julkinen järjestötoiminta on yksinkertaisesti mahdotonta ja lisäksi kriminalisoitua. Vjasnan oli lopetettava julkinen toimintansa Valko-Venäjällä. Suurimman osan jäsenistämme täytyi lähteä maasta, enimmäkseen Liettuaan ja Puolaan, kertoo STT:lle sähköpostitse Vjasnan ihmisoikeusaktivisti Kanstantsin Staradubets.

Vjasna pitää yhteyttä maassa yhä oleviin ihmisiin 28 vuoden aikana rakentamansa verkoston ja tietokannan kautta, vaikka hallinto onkin tehnyt kaikkensa järjestön toiminnan vaikeuttamiseksi.

Vuonna 2023 Vjasna luokiteltiin virallisesti ”äärijärjestöksi” Valko-Venäjällä. Luokittelun myötä järjestöön yhteyttä pitäviä uhkaa vankeustuomio.

Viisi Vjasnan jäsentä on tällä hetkellä vankeudessa Valko-Venäjällä. Joukossa on järjestön perustaja Ales Bjaljatski, joka vangittiin vuonna 2021. Bjaljatski sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2022.

Vjasnan edustajan mukaan järjestön jäseniä pidetään vankeina pakkotyöleireillä eikä heidän juuri anneta pitää yhteyttä edes perheisiinsä tai asianajajiinsa. Vjasnan vangittujen jäsenten terveydentila on heikko, koska vankileireillä ei saa tarpeeksi ravintoa tai terveydenhuoltoa.

Sunnuntaina Lukashenka äänestyttää itsensä 7. kaudelleen presidenttinä näytösluontoisissa vaaleissa, joita oppositio ja kansainvälinen yhteisö pitävät teatterina.

– Lukashenkan haastajat ovat nukke-ehdokkaita, joiden vaaliohjelmat ovat onttoja. He enimmäkseen kampanjoivat diktaattorin puolesta, kuvailee tilannetta Staradubets.