Uutisanalyysi: Aktiivimalli ei jää viimeiseksi taistoksi työllisyystoimissa

Railot aktiivimallikuohunnasta ovat politiikassa ja ay-kentässä syvät. Aktiivimalliin on tiivistynyt paljon muutakin kuin kiista yksittäisestä työllisyystoimesta.

Tapahtuipa aktiivimallille ja vielä valmistelussa olevalle aktiivisen työnhaun mallille miten tahansa, taustalla olevat asiat eivät katoa mihinkään. Nousukausi ei ole karkottanut julkisen talouden pidemmän aikavälin murheita. Sosiaaliturva odottaa kokonaisuudistusta keskellä työn murrosta ja ikääntyvä Suomi kaipaa edelleen korkeampaa työllisyysastetta.

Viime aikoina työllisyysaste on kivunnut vauhdilla hätyytellen jo 71:tä prosenttia. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite on alkanut näyttää mahdollisemmalta.

Keskeinen palikka työllisyystalkoissa on ollut kilpailukykysopimus. Kilpailukykysopimuksen osana ollut julkisen puolen lomarahaleikkaus hiertää pahoin parhaillaan menossa olevissa julkisen puolen palkkaneuvotteluissa.

Julkisella puolella ja palvelualoilla isot sopimukset menivät umpeen juuri kuun vaihteessa. Ilmoituksia ylityökielloista ja lakkovarautumisesta on alkanut jo tippua.

Liittokierroksen loppukirissä voidaan nähdä useampi näytös, sillä julkisella puolella tavoiteltuihin lomarahakompensaatioihin ei helposti löydy ratkaisuja. Aktiivimallikiehunta tuskin parantaa ilmapiiriä palkkaneuvotteluissa.

Aktiivimallista leimahti iso äläkkä, vaikka kuluvalla vaalikaudella työttömyysturvaa on justeerattu muutenkin jo reippaasti. Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi on kerännyt jo noin 140 000 allekirjoitusta ja on menossa eduskunnan käsiteltäväksi.

On olemassa paljon erilaisia työllisyysmalleja ja -toimia ja yleensä pääosaa niissä esittävät erilaiset pehmeämmät keinot, porkkanat.

Nämä keinot harvemmin synnyttävät jyrkkää vastarintaa, jos hintalappu on järjellinen. Yksittäisinäkin toimina erilaiset patistelua tai sanktioita sisältävät kepit ovat paljon herkempi asia, kuten keskustelu aktiivimallista osoittaa. Varsinkin, jos keppiä ei omalla toiminnalla voi välttää kaikissa tilanteissa.

Keskeinen kritiikki aktiivimallia kohtaan on ollut juuri se, että maan eri osissa mahdollisuus työllistymiseen ja työvoimapalveluihin on erilainen.

Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole tehnyt vähintään 18 tuntia palkkatyötä, tienannut yrittäjänä 241:tä euroa tai osallistunut työllistymispalveluihin viitenä päivänä.

Eduskunta edellytti lausumassaan, että uudistuksen vaikutuksia pitää seurata ja tarvittaessa aktiivisuusehdon keinoja on laajennettava.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne linjasi aiemmin tällä viikolla, että kun SDP palaa hallitukseen jossakin vaiheessa, puolue edellyttää, että tämä työttömyysturvan leikkaus poistuu. Nykyisten galluppien perusteella SDP voi hyvinkin olla asiasta vääntämässä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju, kun väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti.

Kun tarvetta talouden tasapainottamiseen tulee ja reippaampaa lisävelkaantumista halutaan välttää, niin kalupakissa ovat veronkorotukset ja säästöt.

Toinen keino petrata talouden kurssia ovat työllisyystoimet työllisyysasteen nostamiseksi edelleen. Aktiivimalli tuskin jää viimeiseksi väännöksi työllisyystoimissa lähivuosina.

Kirjoittaja on STT:n politiikan ja talouden toimittaja.