Uusien omakotitalojen rakentamismäärät sukelsivat – "Todella hankala tehdä mitään"
Kolme neljäsosaa suomalaista haluaisi asua omakotitalossa, ilmenee kyselytutkimuksista. Todellisuus vie kuitenkin toiseen suuntaan, kun katsotaan asuntorakentamista.
Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä pientalojen aloituksia oli keskimäärin yli 18 000 ja osuus koko asuntorakentamisesta oli lähes 60 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana luku oli alle 5 000.
– Pientaloja rakennetaan nyt Suomessa vähemmän kuin kertaakaan tilastohistorian aikana, joka alkaa vuodesta 1995. Pientalojen eli omakotitalojen ja esimerkiksi rivitalojen osuus uudistuotannosta on romahtanut 27 prosenttiin, kertoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautiainen ajoittaa huonon käänteen – tässäkin asiassa – helmikuuhun 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Sitä ennen oli koettu koronaepidemian aikana ehkä yllättäen omakotirakentamisen buumi. Ihmiset halusivat lisää asuintilaa muun muassa etätöiden ja etäkoulun takia.
Keskeinen syy rakentamisen tämän hetken alholle on Rautiaisen mukaan se, että kuluttajaluottamus on ollut vuositolkulla reippaasti miinuksella.
Brotherus nostaa esiin, että asumisen toiveet jäävät useilla valitettavasti vain haaveiksi.
– Moni haaveilee myös laadukkaasta arvoautosta mutta käytännössä valitsee edullisen perusauton. Sekä asunnossa että autossa hintalappu voi nousta niin suureksi, että se toive ei olekaan enää realismia.
Osaltaan haaveita toppuuttelee se, että Suomen pankit ovat nykyisin hyvin varovaisia asuntolainojen myöntämisessä. Tästä on kuitenkin Rautiaisen mukaan myös apua sen arvioinnissa, kannattaako rakennusprojektiin lähteä.
– Pankit arvioivat todella tiukasti, mikä jälleenmyyntiarvo on siellä, mihin uusi pientalo nousee. Voi sanoa niin, että sinne, missä saa lainaa, kannattaa rakentaakin.
Jos omakotitalon rakennuttaminen maksaa 300 000–400 000 euroa ja tonttihinnan, monellako paikkakunnalla Suomessa voi luottaa siihen, että talon arvo ei romahda heti valmistumisen jälkeen?
– Tuo on hyvä kysymys. Ensin voi todeta, että jos rakentaa omakotitaloa omien tarpeiden mukaiseksi, saattaa olla – jälleen autovertauksella – että asunnolle tulee samantyyppinen arvonlasku kuin uuden auton ostamisessa, Brotherus peilaa.
Rautiaisen mukaan uusia omakotitaloja nousee eniten Espooseen, Ouluun, Jyväskylään, Vantaalle, Tampereelle ja Helsinkiin. Kohteita, joissa uuden omakotitalon arvo säilyy varmimmin, on murto-osa Suomen yli 300 kunnasta.
– Kyllä ne ovat isoimmat yliopistokaupungit ja kasvukeskukset lähialueineen. Niissä hinta pysyy, tai siihen on jopa nousupotentiaalia. Selvimmin tällaisia ovat Helsingin seutukunta, Tampere naapurikuntineen, Turku ja sen vieressä Kaarina sekä ainakin tällä erää muut isot ylipistokaupungit, kuten Oulu, Jyväskylä ja Kuopio, Brotherus sanoo.
– Mutta kun kaupungin koko pienenee, mentäessä tulevaisuuteen samalla kasvavat riskit asuntojen hinnan laskulle.
Omakotitalojen rakentamismäärät ovat sukeltaneet. Tämän vuosikymmenen huippuvuosi oli koronan keskellä vuonna 2021, kun Suomessa aloitettiin noin 8 700 omakotitalon rakentaminen.
Brotherus nimeää omakotimarkkinan heikkoudelle kaksi taustatekijää. Ensinnäkin sitä vaivaa vaisu suhdanne. Kaikki rakentaminen on tullut alaspäin aiemmasta.
– Omakotirakentaminen on kuitenkin huvennut poikkeuksellisen paljon. Tässä vaikuttaa väestörakenne. Jos katsotaan, ketkä ostavat ensimmäistä omakotitaloaan, ne ovat perheitä, joilla on lapsia tai jotka ainakin aikovat piakkoin lapsia hankkia.
Suomeen syntyi vielä 60 000 lasta vuonna 2010, mutta nyt lapsia syntyy vuosittain enää 43 000.
– Tämä on sellainen vastatuuli, jolle on todella hankala tehdä mitään, ellei syntyvyysluvuissa tapahdu jotain radikaalia. Se vain ei valitettavasti ole ihan näköpiirissä.
Väestörakenne tuo toisenkin ohdakkeen tielle.
– Omakotitalojen omistajat ovat keskimääräistä ikääntyneempiä. Tästä seuraa, että olemassa olevaa omakotikantaa tulee myyntiin. Iäkkäät muuttavat lähemmäs palveluita, tai viimeistään perikunnat tuovat asunnon myyntiin.
Nyt Suomessa onkin Brotheruksen mukaan tilanne, jossa omakotitalojen potentiaalinen ostajakunta on supistunut merkittävästi ja samaan aikaan tulee yhä enemmän tarjontaa jo olemassa olevista pientaloista.