Unkarin ketkuiluun kyllästyneet suomalaismepit tukisivat Ukrainaa vaikka "ohituskaistalta"– Pekkarinen: "Tulen olemaan erittäin tiukkana"
EU:n Ukraina-paketin kaatamisella uhkaileva Unkari ei ansaitse jäädytettyjen EU-varojensa vapauttamista, katsoo keskustameppi Mauri Pekkarinen.
– Ainakin itse tulen olemaan erittäin tiukkana sen suhteen, että Unkari ei ole täyttänyt vaatimuksia sen suhteen, mitä on odotettu, Pekkarinen sanoi Euroopan parlamentin etämeppikahveilla perjantaina.
Unkarin on arveltu pelaavan asiassa peliä, jolla se tavoittelee oikeusvaltiorikkomusten takia jäädytettyjen EU-varojen vapauttamista. Jäädytetty potti on yhteensä yli 20 miljardia euroa.
Pekkarinen sanoo ymmärtäneensä lähinnä kansainvälisen lehdistön perusteella, että komissio on hyvää vauhtia valmistautumassa siihen, että Ukrainan homma hoidetaan hallitustenvälisellä sopimuksella Unkari sivuuttaen.
– Olen ymmärtänyt, että varsin laaja yhteisymmärrys 25 maan, kenties 26:nkin maan kesken tästä asiasta on. Ellei nyt sitten Unkari todellakin merkittävästi taivu.
Pekkarinen huomauttaa, että Unkari on saamassa avustusmuotoista RFF-rahaa 5,8 miljardia euroa ja koheesiorahaa 21,7 miljardia euroa.
– Näiden saamisten välillä on se merkittävä ero, että RFF-rahojen käytöllä on aikaikkuna menemässä kohta kiinni. Eli aikaikkunan puitteissa pitäisi päätökset pystyä tekemään. Sen sijaan 21,7 miljardin koheesiorahoissa ei ole sellaista aikaikkunaa, että tuohon tai tähän mennessä pitäisi EU:n tehdä päätökset.
Joidenkin tietojen mukaan Unkarille voisi olla vapautettavissa jopa 10 miljardia euroa tapahtunutta kehitystä vastaan.
– Olen hivenen yllättynyt, 10 miljardissa pitäisi olla mukana myös koheesiorahaa ja olen ymmärtänyt, että ainakin tähän saakka komissio on halunnut pitää koheesiorahat tiukasti kiinni.
RKP-meppi Nils Torvaldsin mukaan Unkarille pitää toisaalta osoittaa, että jos he liikkuvat, rahoja voidaan antaa, mutta jos heille annetaan 10 miljardia, Ukrainan auttamiseen on sitouduttava.
– Koska muuten me ajaudumme tilanteeseen, jossa Ukrainaa pitää tukea hallitustenvälisellä sopimuksella. Eli silloin pitää sivuuttaa jäsenmaat, jotka jostain syystä pelaavat Venäjän pussiin.
Euroopan parlamentti ei Torvaldsin mukaan perinteisesti pidä hallitustenvälisistä sopimuksista, koska parlamentilla ei ole niissä roolia.
– Mutta jos panoksena on Ukrainan tulevaisuus ja siinä mielessä Euroopan turvallisuuden tulevaisuus, niin kyllä minä olen hallitustenvälisen sopimuksen kannalla tällaisessa tilanteessa, jotta Ukraina saisi rahaa ja Unkari oppisi, että tällaista likaista peliä ei pidä pelata.
Vihreiden Alviina Alametsän mielestä Unkarille ei pidä antaa myönnytyksiä ainakaan kovin helposti. Rahoja vastaan pitäisi olla myös tuloksia, eikä oikeusvaltioperiaatteesta voida livetä.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri uskoo, että parlamentti pysyy kovana asiassa. Kyse on hänen mukaansa jo siitä, kummalla puolella Unkarin oikein nähdään olevan suhteessa Ukrainaan, EU:n vai Venäjän.
– Nyt on kyse Ukrainan tukipaketista. Jos sitä ei saada kasaan niin on parempi vaihtoehto lähteä tekemään sitä ilman Unkaria.
Kokoomuksen Henna Virkkusen mielestä minkäänlaiseen kiristykseen ei pidä suostua eikä kaupankäyntiin lähteä. Tukipaketti saadaan tarvittaessa kasaan ilman Unkariakin.
– Mutta toki tähän liittyy myös keskustelu siitä, että käynnistettäisiin jäsenyysneuvottelut myös Ukrainan ja Moldovan osalta, mikä vaatii myös yksimielisyyden.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner pitää tärkeimpänä asiana sitä, että Ukrainan tuki jatkuu.
– Ja jos se onnistuu sillä, että Unkarille annetaan jonkin verran myönnytyksiä, niin ihan fine, antaa mennä. Jos tämä kuvio ei onnistu, sitten täytyy mennä hallitustenvälisiin sopimuksiin.