Maahanmuuttovirasto tekee nyt jopa tuhat tilapäisen suojelun päätöstä päivässä – resurssit eivät välttämättä riitä, jos ukrainalaisia tulee odotettua enemmän
Maahanmuuttovirasto on paininut viime aikoina suurten ongelmien parissa, kun Suomeen on saapunut yli 21 000 tilapäistä suojelua hakevaa ukrainalaispakolaista lyhyessä ajassa. Suojelupäätöksiä tehdään nyt jopa tuhat päivässä.
– Suuret hakijamäärät ovat olleet selkeä haaste, sanoo Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen sisäministeriön tilaisuudessa.
Viranomaiset arvioivat maaliskuussa, että Suomeen voi tulla tänä vuonna 40 000–80 000 tilapäistä suojelua hakevaa ukrainalaista. Jos suojelua hakevia tulee arvioitua enemmän, eivät Maahanmuuttoviraston resurssit tule Immosen mukaan riittämään.
– Olemme pyrkineet virtaviivaistamaan hakemusprosessia ja kehittämään toimintaamme. Jos hakijoita tulee arvioitua enemmän, me tulemme tarvitsemaan enemmän rahaa erityisesti vastaanottotoimintaan, Immonen sanoo.
Yksi suurimmista hakijamäärien aiheuttamista ongelmista on ollut, että tilapäistä suojelua saavien vastaanottorahaa ei ole pystytty maksamaan ajoissa. Rahat olisi pitänyt maksaa seitsemän arkipäivän kuluessa, mutta nyt maksuja on voitu odottaa useita viikkoja.
Suurimmat ongelmat on Immosen mukaan nyt selätetty. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kuitenkin myöntää, että seitsemän arkipäivän maksuaikaan ei ole vielä kaikkialla päästy.
Haasteet ovat Immosen mukaan näkyneet ukrainalaispakolaisilta saadussa palautteessa. Monet heistä olisivat toivoneet, että esimerkiksi palveluita olisi voitu järjestää nopeammin.
– Ymmärrämme hyvin turhautumisen, Immonen sanoo.
Vastaanottokeskuksista suurin osa on esimerkiksi kuntien tai yksityisten palveluntarjoajien ylläpitämiä. Immonen ei halua kuitenkaan syyttää näitä toimijoita palveluiden hitaudesta.
– Tämä tilanne on täysin poikkeuksellinen, ja me olemme kaikki tässä yhdessä, Immonen sanoo.
Apua tarvitsevien ukrainalaisten todellista määrää viranomaiset eivät tiedä, sillä kaikki sotaa paenneet eivät ole hakeneet suojelua. Yli 21 000:n suojelua hakeneen lisäksi maassa on tuntematon määrä ukrainalaisia, jotka voivat oleskella maassa kolme kuukautta viisumivapaasti. Määrää on yritetty Immosen mukaan selvittää Suomessa asuvien ukrainalaisten kanssa, mutta luku on jäänyt mysteeriksi. Osa ukrainalaisista on voinut esimerkiksi palata kotimaahansa tai jatkaa toiseen Euroopan maahan.
– Toivomme, että nämä viisumivapaasti Suomessa olevat ukrainalaiset hakisivat tilapäistä suojelua, sillä se on ehdottomasti nopein tapa saada oleskelulupa, ja se sisältää myös työnteko-oikeuden.
Nykyisestä pakolaistilanteesta pitäisi ottaa Immosen mielestä opiksi tulevaisuudessa.
– Pitää kerätä kokemuksia siitä missä on onnistuttu ja epäonnistuttu. Sen jälkeen pitää analysoida, miten voimme parantaa toimintaamme.