Työryhmä: Nettiäänestyksen riskit suuremmat kuin hyödy

Nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt. Näin toteaa nettiäänestyksen edellytyksiä selvittänyt oikeusministeriön työryhmä.

Ryhmän mukaan nettiäänestysjärjestelmä on teknisesti toteutettavissa, mutta teknologia ei vielä ole riittävän hyvällä tasolla.

Puutteita on muun muassa varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden yhteensovittamisessa.

Varmennettavuus tarkoittaa sitä, että äänestäjän pitäisi pystyä varmistamaan äänen siirtyneen laskentaan muuttumattomana. Hänen tulisi saada tästä jonkinlainen todiste.

Samanaikaisesti vaalisalaisuus kuitenkin edellyttää, että äänestysjärjestelmä ei saa tuottaa todistetta, joka olisi hyödynnettävissä painostamiseen tai äänten myymiseen.

Työryhmän tuottamassa nettiäänestyksen esiselvityksessä tunnistettiin riskeiksi vaalituloksen laaja manipulointi, vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksillä ja vaalisalaisuuden laajamittainen murtuminen.

Nettiäänestämisestä on toivottu kohennusta äänestysaktiivisuuteen.

Työryhmä kuitenkin arvioi, että vaikutus olisi varsin pieni.

Kokemukset ja tutkimukset nettiäänestystä käyttäneistä maista osoittavat, että nettiäänestyksellä todennäköisesti ei olisi merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

Nettiäänestysjärjestelmän kustannuksiksi työryhmä arvioi 32 miljoonaa euroa, jos järjestelmä olisi käytössä 15 vuotta.

Eniten nettiäänestyksestä saattaisivat hyötyä ne, joilla on pitkä matka äänestyspaikalle, kuten ulkosuomalaiset, sekä tietyt vammaisryhmät, joiden itsenäistä äänestämistä nettiäänestys helpottaisi.