Tutkimus osoittaa, miten ilmastonmuutos vaurioittaa rakennuksia

Suomen rakennuskanta joutuu koville ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa.

Tämä selviää diplomi-insinööri Toni Pakkalan rakennustekniikan alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.

Hän tutki ilmastonmuutoksen vaikutuksia betonirakennusten vaurioitumismekanismeihin ja nopeuteen.

Erityisen lujille hänen mukaansa joutuvat vanhat betonirakennukset.

– Suomen kerrostalokannasta yli puolet rakennettiin nopean kaupungistumisen vuoksi välillä 1960–1989. Tutkimuksissa on huomattu, että niiden säilyvyysominaisuudet ovat heikot pääasiassa rakennusaikaisen puutteellisen tiedon ja siten puutteellisten vaatimusten vuoksi. Siitä huolimatta rakenteet ovat kestäneet nykyilmastoa melko hyvin, Pakkala kertoo.

Kosteus on tulevaisuudessa rakennusten kannalta ongelma joka puolella maata, ei vain rannikolla.

Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina. Lämpenemisen vuoksi sade tule useammin vetenä tai räntänä eikä lumena.

– Loppusyksystä ja talvella myös kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus ovat muutenkin vähäisimmillään Suomen leveyspiirillä, Pakkala sanoo.

Kosteus saattaa tutkijan mukaan myös hidastaa reaktiota, jossa betonin teräksiä suojaava alkalisuus vähitellen poistuu.

– Toisaalta ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa sitä ja samalla kosteuden kasvu nopeuttaa merkittävästi terästen ruostumista, kun se lopulta pääsee alkamaan, Pakkala selittää.

Tutkija korostaa, että tulevaisuudessa on tärkeää kunnostaa rakennuksia lyhyemmällä aikavälillä ja seurata vauriotilannetta kuntotutkimuksilla tiheämmin.

Nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää Pakkalan mukaan muuttuvan ilmaston rasitukset.