Tutkimus koronatuista: Suomi välttyi massakonkursseilta – lomautusjärjestelmästä apua ahdingon keskellä

Koronatuet

Koronatukitoimet ovat Suomessa olleet verrattain tehokkaita ja oikeansuuntaisia, ilmenee 17. toukokuuta julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriölle tehdystä Etla-tutkimuksesta Koronapandemian tukipolitiikan arviointi.

Kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät osan yrityksistä voitollisiksi ja pienensivät yritysten riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Uudet tukikierrokset kuitenkin hidastivat talouden tervettä rakennemuutosta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Tutkimuksessa tarkasteltuja tukitoimia olivat julkiset yritystuet eli avustukset sekä lainat ja takaukset ja markkinaehtoinen rahoitus. Näiden rinnalla käytettiin myös monia muita toimia.

Tutkimuksesta vastanneen Etlan tutkimusjohtajan, Heli Kosken mukaan pandemia ei hiivuttanut uusien yritysten markkinoille tuloa verrokkimaissa – paitsi Saksassa. Vertailumaita olivat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia.

– Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa uusien yritysten määrä ylitti aiempien vuosien keskiarvon. Yritysten määrä kasvoi erityisesti teollisuudessa, rakentamissa ja informaatio- ja viestintätoimialalla, Koski kertoi työ- ja elinkeinoministeriön webinaarissa tiistaina.

Pandemia ei myöskään aiheuttanut merkittäviä konkurssipiikkejä. Tähän vaikutti väliaikaiset konkurssilain mutokset ja erilaiset tuet.

Vertailtaessa koronatukipolitiikkaa kansainvälisesti tutkija Otto Kässin mukaan ilmeistä on se, että Suomessa on käytetty verrattain vähän rahaa yrityksille suunnattuihin vastikkeettomiin tukiin. Sen sijaan suomalainen lomautusjärjestelmä on ainutlaatuinen.

– Yritykset ovat pystyneet lomauttamaan ja työntekijät ovat saaneet ansiosidonnaista. Muissa vertailumaissa tällaista järjestelmää ei ole. Työnantajajärjestöt ovat sanoneet, että lomautusjärjestelmä on ollut isoin apu, Kässi kertoi.

Tukien jatkuvuuteen tulisi kuitenkin Kosken mukaan kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

‒ Suomen koronatuki-instrumenteista valtaosa on ollut vanhaa liiketoimintaa säilyttäviä. Erityisesti pandemian pitkittyessä jatkuvat uudet tukikierrokset ovat hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Talouden uudistumista olisi voitu nopeuttaa, jos hallitus olisi pystynyt sitoutumaan johonkin selkeään takarajaan, jolloin koronatuet loppuvat, Koski toteaa.

Kriisitilanteiden pitkittyessä talouden uusiutumisen vauhdittamiseksi olisikin Kosken mukaan tärkeää muotoilla exit-strategia, jossa sitoudutaan selkeään kriisitukien loppumisen takarajaan.

‒ Erityisesti uudistavat tuet heti pandemian alussa, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus, olivat ongelmallisia siinä mielessä, että niiden tukikriteereissä oli tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät myöskään kohdentuneet erityisen hyvin tukea eniten tarvitseville yrityksille.

Kosken mukaan erityisesti olisi pohdittava, kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on vähentynyt jo ennen kriisiä.

Tutkimuksen tilasi TEM:n yhteydessä toimivan riippumattoman yritystukien tutkimusjaosto osana ministeriön covid-19 tukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.