Tutkijat: Tehoreservin panttaamisesta koitui satojen miljoonien hintalappu – Ministeriö kiistää laskelman täysin teoreettisena
Sähköntuotannon kriisitilanteisiin tarkoitetun niin sanotun tehoreservin mahdollinen käyttö on herättänyt viime aikoina vilkasta julkista keskustelua.
Iltalehden haastattelemien Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan kansalaisille olisi aiheutunut heinä-elokuun aikana jopa 210 miljoonan euron lisälasku verrattuna siihen tilanteeseen, että tehoreserviin kuuluva voimalaitos olisi ollut markkinoiden käytössä.
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan ehti jo viime viikolla kommentoimaan Uutissuomalaiselle, että tehoreservin käyttöönotolla ei olisi vaikutusta sähkön hintaan.
Elinkeinoministerin esikunta pysyy edelleen kannassaan ja torjuu tutkijoiden esittämän kritiikin.
Tutkijoiden laskelmaa kuvaillaan Suomenmaalle ”täysin teoreettiseksi”.
Esikunnasta sanotaan, että laskelmassa on käytetty esimerkkinä vuodesta 2017 asti pois toiminnasta ollutta Fortumin Meri-Porin kivihiilivoimalaa.
Lisäksi ministeriöstä todetaan, että tutkijoiden laskelmissa on jätetty huomioimatta useitakin sähkön lopulliseen hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä.
Yhtenä esimerkkinä mainitaan se, mitä maksaisi esimerkiksi viisi vuotta käyttämättömänä olleen vanhan voimalan uudelleenkäynnistäminen täyteen tuotantoon.
Esikunnasta huomautetaan, että tehoreserville asetettujen kriteerien mukaan polttoainetta pitää olla varastossa vain sen verran, että voimalaa pystytään käyttämään 200 tuntia.
Tällä hetkellä henkilökuntaa on vain minimimäärä, mutta täydessä tuotannossa sitä tarvitaan huomattavasti enemmän.
Kokonaan oman problematiikkansa muodostavat EU-lainsäädäntö ja tehoreserviin mielivien voimaloiden parhaillaan menossa oleva kilpailutus.
Ei ole kovin todennäköistä, että uuteen kilpailutukseen osallistuvia voimaloita otettaisiin viimeiseksi hätäavuksi tarkoitetun tehoreservin käyttöön.
Ministerin esikunnasta torpataan myös väitteet, joiden mukaan Fortum seisottaisi Meri-Porin kivihiilivoimalaa tahallaan pitääkseen sähkön hintaa keinotekoisesti korkealla.
Suomenmaalle todetaan, että Fortum tekee päätöksensä markkinaehtoisesti, vaikka valtio omistaa siitä 51 prosenttia.