Tutkija povaa Venäjälle vaikeinta veteraaniongelmaa sitten toisen maailmansodan

Venäjällä on Ukrainan sodan päätyttyä edessään suuria vaikeuksia rintamalta palaavien veteraanien sopeuttamisessa takaisin yhteiskuntaan, arvioi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) tuoreessa julkaisussa.

Hänen mukaansa veteraanien tekemät rikokset lisääntyvät lähes varmuudella kotiinpaluun myötä. Sotapalveluksesta maksetut korkeat palkkiot ja muut etuudet saattavat myös lisätä Venäjän muun yhteiskunnan valmiiksi kielteistä suhtautumista veteraaneihin, Lassila arvioi.

Tulevasta ongelmasta tekee kenties kohtalokkaan sen mittakaava: Afganistanin kymmenen vuotta jatkuneessa sodassa (1979–89) taisteli yhteensä reilut 600 000 neuvostosotilasta.

Ukrainassa heitä on rintamalla vähintään saman verran koko ajan, eikä arviota jopa miljoonasta taistelutehtävissä olevasta venäläissotilaasta ole pidetty lainkaan epärealistisena.

– Hyökkäyssodasta Ukrainassa ja sitä joskus seuraavasta demobilisaatiosta on tulossa Venäjän suurin veteraanien kotiuttamishaaste sitten toisen maailmansodan, Lassila kirjoittaa.

Tähän mennessä vasta noin 140 000 venäläissotilasta on kotiutunut rintamalta, eivätkä kokemukset ole rohkaisevia. Talouden kasvusta ja täystyöllisyydestä huolimatta kymmenettuhannet veteraanit eivät ole kyenneet tai halunneet löytää siviilityötä.

– Ei yhteiskunnasta eikä edes sotateollisuudesta löydy sellaisia palkkoja, mitä heille on sotimisesta maksettu, Lassila kertoo puhelinhaastattelussa.

Sodan päättymisen myötä sodan varassa porskuttavalla Venäjän taloudella lienee edessään entistä vaikeampia aikoja.

Rikollisuuden, kuten raiskausten ja kotiväkivaltatapausten, on raportoitu Venäjällä sotavuosina lisääntyneen.

Moscow Times kertoi hiljattain tapauksesta, jossa lomalla ollut sotilas meni naimisiin ja surmasi vaimonsa hääyönä. Kun miehelle luettiin 12,5 vuoden vankeustuomio, hän ehdotti vankilaan menon sijasta paluuta rintamalle.

Sodasta palaavien väkivaltaisuus ja rikollisuus on yleismaailmallinen ilmiö. Venäjällä tilannetta kärjistää se, että monet Ukrainan sotaan rekrytoidut ovat jo valmiiksi tuomittuja rikollisia. Veteraanien tekemiksi kirjatuissa kuolemaan johtaneissa rikoksissa he ovatkin olleet vahvasti yliedustettuina.

Presidentti Vladimir Putin on julistanut Ukrainan ”sotilaallisen erikoisoperaation” veteraanien olevan Venäjän eliittiä, joiden haltuun maan tulevaisuuden voi huoletta jättää. Osalle heistä on muun muassa osoitettu hallintovirkoja tai ilmaisia opiskelupaikkoja.

– Joissain yliopistoissa ei ole enää maksuttomia opiskelupaikkoja jäljellä veteraanikiintiöiden jäljiltä, mikä takuulla herättää närää, Lassila kertoo.

Putinin veteraaneja arvostava viesti ei näytäkään löytävän vastakaikua Venäjän yhteiskunnassa. Lassilan mukaan esimerkiksi valtapuolue Yhtenäisen Venäjän esivaaleissa veteraanitaustaiset ehdokkaat eivät menestyneet ja sotateema puhuttelee kansalaisia yhä heikommin.

Ne kuvernööriehdokkaat, jotka julistivat sotasanomaa, saivat selvästi huonomman kannatuksen kuin yleensä.

– Veteraaneja ei haluta paikoille, joissa heillä olisi aitoa vaikutusvaltaa, Lassila tulkitsee.

Hänen mukaansa ristiriita tulee vain kärjistymään ensi vuonna duuman vaaleissa, jos Putin yhä pitää jääräpäisesti kiinni virallisesta veteraaneja suosivasta linjastaan.

– Hän voi omassa kuplassaan kuvitella, että se on toimiva agenda, Lassila pohtii.

Venäjällä on siis pedattu kaikki edellytykset sille, että sodasta palaavat veteraanit pettyvät eivätkä koe saavansa heille luvattua arvostusta.

Tämä voi aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta, mutta Lassila ei usko sen uhkaavan Putinin hallinnon asemaa. Syynä ei ole ainoastaan kaikenlaisen opposition todistetusti tehokas vaientaminen.

– Tuki jonkinlaiselle militaristiselle vallankaappaukselle on luultavasti heikkoa, koska kansalaisten suhtautuminen veteraaneihin on itsessään aika kielteinen, Lassila pohtii.

Veteraanien katkeruus voi kuitenkin nousta pintaan myöhemmin, vähän samaan tapaan kuin Afganistanin sodan veteraanit olivat näkyvästi mukana Venäjän järjestäytyneessä rikollisuudessa Neuvostoliiton romahdusta seuranneella 1990-luvulla.

– Kun iso joukko ihmisiä on ollut sodassa ja heille on luotu virallisesti tietynlainen asema, jota ei sitten pystytä lunastamaan, niin kyllä se voi olla sellainen viiteryhmä, jolla on vaikutusta, Lassila arvioi.