Turkkilaistutkija Ylelle: "Tämä selittää Erdoğanin lausunnot Suomen jäsenyyden hyväksymisestä"
Turkkilaisen Edam-ajatuspajan johtaja Sinan Ülgen ei usko, että Turkki ratifioisi Ruotsin Nato-jäsenyyden ennen Turkin ensi vuoden kesäkuussa järjestettäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja.
Suomen hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä erikseen ja nopeammin, Ülgen arvioi Ylen haastattelussa.
Entinen diplomaatti ja Turkin johtaviin ulkopolitiikan asiantuntijoihin lukeutuva Ülgen ei ole tietoinen mistään merkittävistä Suomen tekemistä myönnytyksistä, jotka olisivat lisänneet Ankaran suopeutta Nato-hakemuksen ratifioinnille.
Hän kuitenkin katsoo, että viime kesänä järjestetty Madridin Nato-huippukokous oli antinsa puolesta tärkeä. Siellä Suomi ja Turkki sopivat tiivistävänsä ministeriöiden ja muun muassa tiedusteluelinten yhteydenpitoa.
– En tunne keskustelujen sisältöä, mutta Suomi on todennäköisesti antanut sitoumuksia, jotka miellyttävät Turkkia. Tämä selittää presidentti Erdoğanin lausunnot Suomen jäsenyyden hyväksymisestä.
Ruotsin osalta Turkki on huomattavasti skeptisempi.
– Ruotsiin kohdistuu paljon suurempia odotuksia erityisesti koskien (terrorismista syytettyjen) luovutuksia. Turkki haluaa myös tarkkailla, miten Ruotsin heinäkuun alussa uudistettu terrorisminvastainen lainsäädäntö vaikuttaa.
Ankaraa hiertää etenkin se, että Ruotsissa vaikuttaa merkittävä ja aktiivinen kurdiyhteisö. Maassa asuu myös paljon presidentti Erdoğanin hallinnon arvostelijoita.
Ülgenin mukaan Nato-ratifiointeihin vaikuttaa myös seikkoja, jotka eivät ole kiinni Suomesta tai Ruotsista.
Turkki on esimerkiksi yrittänyt taivutella Yhdysvaltoja myymään itselleen F-16-hävittäjiä. Kauppa onkin viime aikoina nytkähtänyt eteen päin Washingtonin päässä.
– Hävittäjäkaupat voivat nopeuttaa tai hidastaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia riippuen siitä, miten asia etenee.