Turkin liiran historiallinen heikkeneminen teki turkkilaisista köyhiä

Istanbulin tunnetuimmalla ostoskadulla, Istiklal Caddesilla, etenkin matkailijoille markkinoitavien tuotteiden ja palvelujen hinnat ilmoitetaan yhä useammin euroissa. Tämä on seurausta Turkin valuutan arvon rajusta heikkenemisestä kuluvan vuoden aikana. Joulukuun puoliväliin mennessä liira oli menettänyt puolet arvostaan suhteessa dollariin.

Liiran arvon laskun myötä hinnat ovat nousseet Turkissa rajusti, mikä on johtanut turkkilaisten ostovoiman jyrkkään laskuun ja ajanut köyhimmät taloudelliseen ahdinkoon. Eri puolilla maata on nähty satunnaisia protesteja.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan on syyttänyt liiran arvon romahduksesta Turkin ulkopuolisia voimia. Marraskuussa pitämässään puheessa Erdogan julisti Turkin käyvän ”taloudellista vapaussotaa”.

Kansainväliset asiantuntijat ovat sen sijaan jokseenkin yksimielisiä siitä, että valuuttakriisi ja käsistä karannut inflaatio ovat ensisijaisesti seurausta presidentin sekaantumisesta Turkin keskuspankin toimintaan ja halusta pitää korkotaso alhaisena.

–  Tilanne on hyvin vaikea, kommentoi Istanbulin keskustassa kahvilaa pitävä turkkilaismies Emre.

–  Käyttämäni kahvi on italialaista. Viime kuussa hankin yhden paketin 300 liiralla. Nyt sama paketti maksaa 600 liiraa. Kuka tietää, mikä hinta on ensi kuussa?

Kasvavat kustannukset ovat pakottaneet yrittäjän nostamaan toistuvasti myös omia hintojaan.

–  Joudun tarkistamaan hintojani joka kuukausi, ja asiakkaat ovat tietysti tyytymättömiä. En juuri enää näe turkkilaisia kahvilassani.

–  Ihmiset ovat vihaisia, Emre vastaa kysymykseen valuuttakriisin vaikutuksesta paikallisille.

–  Kaikki odottavat vuotta 2023, hän lisää viitaten yleisvaaleihin, jotka on määrä järjestää tuolloin.

Viime viikon maanantaina Erdogan ilmoitti uusista toimenpiteistä liiran vakauttamiseksi ja turkkilaisten säästöjen turvaamiseksi. Presidentin mukaan valtiovarainministeriö ja keskuspankki alkavat korvata valuutan heikkenemisestä johtuvia tappioita.

Samaan aikaan valtion omistamien pankkien raportoitiin myyneen suuria määriä dollareita. Viikon loppuun mennessä liira oli vahvistunut tuntuvasti suhteessa dollariin kohoten marraskuiselle tasolleen. Sittemmin valuutan kurssi on kuitenkin kääntynyt uudelleen laskuun.

Valuuttakriisi on nakertanut vuodesta 2003 vallassa – pääministerinä tai presidenttinä – olleen Erdoganin ja hänen Oikeus ja kehitys -puolueensa (AKP) kannatusta. MAK-konsulttiyhtiön hiljattain tekemän kyselyn mukaan AKP:n kannatus on laskenut ensi kertaa alle 30 prosentin.

–  Turkissa on alkamassa ajanjakso, jolloin maan poliittinen johto on kasvavassa määrin epätoivoinen, kommentoi STT:lle puhelimitse yhdysvaltalaisen St. Lawrencen yliopiston Lähi-idän historian professori Howard Eissenstat.

Koska tilanne on pitkälti ennennäkemätön, on tulevia tapahtumia hänen mukaansa hyvin hankala ennustaa.

–  Laajoja mielenosoituksia, lisääntyvää mellakointia, vallankaappausyritys… en sanoisi, että tällaiset tapahtumat ovat todennäköisiä, mutta ne ovat kaikki mahdollisia. On mahdollista, että tilanne Turkissa kehittyy täysin ennalta-arvaamattomaan suuntaan.

Eissenstat arvioi myös, että Turkin johto saattaa olla valmis yhä kovempiin otteisiin kontrollin säilyttämiseksi.

–  Kiinnittäisin huomiota tapaan, jolla Turkin hallitus on alkanut puhua yhä myrkyllisempään sävyyn oppositiosta ja oppositiopuolueista. Joko kyseessä on yritys lietsoa tyytymättömyyttä ja siirtää ihmisten huomio pois kasvavista elinkustannuksista tai toinen mahdollisuus on, että kielenkäyttö ennakoi uusia toimenpiteitä poliittisten puolueiden ja johtajien vaientamiseksi.

Presidentti Erdogan on moneen otteeseen ilmaissut vastustavansa korkeita korkoja. Esimerkiksi vuonna 2018 hän ilmoitti pitävänsä korkoja ”hyväksikäytön välineenä”.

Presidentin vakaumuksen uskotaan johtuvan osittain hänen konservatiivisen uskonnollisesta taustastaan. Erdogan tiettävästi pitää korkeita korkoja islamin oppien vastaisina.

Presidentti neuvonantajineen haluaa pitää korkotason alhaisena, sillä he uskovat tämän lisäävän talouskasvua, luovan työpaikkoja ja vähentävän inflaatiota. Heikomman valuutan Turkin johto puolestaan uskoo houkuttelevan maahan ulkomaisia investointeja. Turkin keskuspankki – joka on viime vuosina joutunut entistä tiukemmin presidentin kontrolliin – on tästä syystä reagoinut Turkin liiran arvon heikkenemiseen laskemalla ohjauskorkoa entisestään.

Erdoganin näkemykset ovat jyrkässä ristiriidassa taloustieteen yleisen näkemyksen kanssa. Kansainväliset asiantuntijat ovatkin toistuvasti varoittaneet epäkonventionaalisen rahapolitiikan päinvastoin lisäävän inflaatiota ja syövän turkkilaisten ostovoiman ja säästöt.

Taloustieteilijät ovat myös huomauttaneet, ettei pelkkä heikko liira yksin riitä houkuttelemaan investointeja, jos maan hallituksen politiikkaa pidetään samaan aikaan ennalta-arvaamattomana ja valta on keskittynyt yhä enemmän yhden miehen käsiin.

–  Turkin valuuttakriisi on Erdoganin aikaansaannoksia, otsikoi esimerkiksi arvostettu talousalan lehti Financial Times Turkin tilannetta käsittelevän pääkirjoituksensa marraskuun lopulla.

–  Valuutan ongelmat heijastelevat lähes yksinomaan miehen (Erdoganin) yhä ailahtelevampaa päätöksentekoa ja hänen kontrolliaan Turkin näennäisesti itsenäisestä keskuspankista, kirjoituksessa todettiin.