Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Eduskuntavaalit

”Saimme viimeksi tärkeän muistutuksen, että jokaisella äänellä on merkitystä” – keskusta aikoo pitää tiukasti kiinni kolmesta kansanedustajastaan Lapissa

5.2.2023 8:00
Lue lisää 
Politiikka
Budjettiriihineuvotteluissa herätti huomiota, kun pääministeri Sanna Marin poistui paikalta ja jätti keskustan ja vihreät sopimaan keskenään ilmastopäästöriitansa. Marinin jälkeen myös vihreiden Maria Ohisalo ja keskustan Annika Saarikko poistuivat Säätytalolta. Kuvassa viisikko on tulossa kertomaan medialle, että sopu on syntynyt. (Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia)

Tunteet pinnassa riihineuvotteluissa – suomalainen menestyvä poliitikko ei elämöi, mutta tunteet kuuluvat politiikkaan siinä missä järkikin

Säätytalolla käyvät tunteet kuumana, ainakin jos mediaa on uskominen. Politiikan tutkijan mukaan tunnereaktiot voivat olla myös osa neuvottelutaktiikkaa.
Henna Lammi 12.9.2021 10:00, muokattu 13.9.2021 20:21
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Politiikka

Raivareita, luuria korvaan, mökötystä, otsikoi Ilta-Sanomat (7.5.) hallituksen keväisen puoliväliriihen tunnelmia. 

Sekä keskustalaisilla että vihreillä on hallituksessa paha olla, kirjoitti Iltalehti (9.9.) puolestaan torstaina päättyneestä budjettiriihestä. 

Ainakin mediatietojen perusteella tunteet räiskyvät hallituksen riihineuvotteluissa Säätytalolla.

– Kun neuvotellaan pitkään, tunnereaktiot ovat väistämättömiä. Se voi olla myös osa neuvottelutaktiikkaa, jolla näytetään kaikille, että “nyt riitti, en jaksa tuollaista enää”, arvioi politiikan tutkija, apulaisprofessori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta. 

Sitä paitsi Suomessa on aina ollut ministereitä ja vuorineuvoksia, jotka ovat tarvittaessa lyöneet nyrkkiä pöytään. Tunteet ovat näkyneet ainakin suljettujen ovien takana. 

Tunteet kuuluvat politiikkaan. Koikkalaisen mukaan poliittinen toiminta on arvovalintojen tekemistä. Tunteet linkittyvät vahvasti arvoihin. 

Poliittista toimintaa ei ole ilman emotionaalista sitoutumista. Tunteet motivoivat muutokseen, luovat pohjan poliittiselle liikehdinnälle ja identiteettien syntymiselle. 

Yksikään puolue ei olisi syntynyt ilman tunnetta. 

– Tyypillisesti poliittisessa kamppailussa korostuvat ongelmat, joihin tarjotaan ratkaisuja. Jotta ihminen kokee asian tärkeäksi, tarvitaan tunteiden herättelyä, väitöskirjatutkija Iida Pyy Helsingin yliopistosta selittää. 

Pelkästään kylmät faktat liikuttavat harvoja. 

Pyy ottaa esimerkiksi Black Lives Matter -liikehdinnän. Poliisiväkivalta oli ollut Yhdysvalloissa pitkään tiedostettu epäkohta, mutta vasta viimekesäiset tapahtumat nostattivat poliittisia tunteita maailmanlaajuisesti. Somen avulla liike levisi laajalti vastustamaan rakenteellista rasismia. 

Jotta ihminen kokee asian tärkeäksi, tarvitaan tunteiden herättelyä.

Perinteisesti politiikka on ajateltu rationaalisena toimintana, jossa tunteet ovat lähinnä haittatekijä. On nähty, että päätösten pitää perustua järkeen ja loogiseen ajatteluun. 

– Todellisuudessa järjen ja tunteen erottaminen voi olla vaikeaa, Koikkalainen kertoo. 

Tunteita ei saada koskaan riisuttua pois päätöksenteosta. Poliitikot joutuvat esimerkiksi jatkuvasti tilanteisiin, joissa kahdesta huonosta vaihtoehdosta pitää ottaa toinen. 

Kun valittavana on joko rutto tai kolera, miten silloin voi tehdä rationaalisen valinnan? Kaksi järkevää ihmistä voi päätyä samassa tilanteessa päinvastaisiin lopputuloksiin. 

Harvoin päättäjillä on myöskään käytössä kaikkea mahdollista tietoa päätösten tueksi. 

– Poliitikotkin käyttävät tunteita ja intuitioita, mutta harva poliitikko myöntää sellaista ääneen. Sen sijaan voidaan puhua arvoista ja kokonaisarviosta, Koikkalainen selventää. 

Kokeneen poliitikon Anneli Jäätteenmäen (kesk.) uralla on riittänyt suuria tunteita. 

Keskusta sai vuoden 2003 eduskuntavaaleissa voiton ja Jäätteenmäki valittiin Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi.  

– Eniten tunnetta oli pelissä vaali-iltana. Oli tietysti valtavan iso juttu, että keskustalaisen maailmankuvan puolustaminen toi voiton. Kaikki muu oli sitten seurausta vaalivoitosta, hän sanoo. 

Ilo jäi lyhyeksi. Vain 68 päivän jälkeen hän joutui eroamaan tehtävästään. Jäätteenmäki kuvaa eroaan yhdellä voimakkaalla sanalla: pettymys. 

– Koin pettymystä myös siksi, että moni muukin oli niin pettynyt, Jäätteenmäki muistelee. 

Vastoinkäymisten jälkeen tuli taas onnistumisia. Jäätteenmäki oli vuoden 2004 EU-vaaleissa ylivoimainen ääniharava. Liki 150 000 suomalaista uskoi häneen. 

Anneli Jäätteenmäen uralla on riittänyt suuria tunteita.

Yksittäisistä asioista Jäätteenmäelle tunteikkain on ollut vuoden 1993 ydinvoimapäätös. Jännittävän äänestyksen jälkeen ydinvoima kaatui äänin 107–90. 

– Tunnelma istuntosalissa oli riehakas. En muista, että eduskunnassa olisi sitä ennen tai sen jälkeen nähty vastaavaa. Äänestyksessä oli kyse isoista asioista, arvoista ja maailmankuvista, hän muistelee. 

Vastaavaa tunnekuohua ei Jäätteenmäen mukaan syntynyt edes Suomen EU-kansanäänestyksen yhteydessä. Hän kannatti jäsenyyttä, mutta monelle keskustalaiselle tulos oli vaikea. Se vei ilolta pohjaa pois. 

Jäätteenmäki nostaa esiin myös keskustan puoluekokoukset. Niissä tehdään päätöksiä, mutta vielä tärkeämpää on niiden luoma yhteisöllisyyden tunne. 

– Se tunne kantaa sitten yli vaikeidenkin aikojen, hän pohtii. 

Ihmiset jaotellaan usein tunne- ja järki-ihmisiin. 

Tunneihmiset eläytyvät toisen ihmisen tunteisiin ja tekevät päätökset nopeasti. Järjellä toimiva henkilö ajattelee analyyttisesti ja päättää hitaasti. 

Suurin osa ihmisistä on näiden kahden ihmistyypin välimaastossa. Tunne ja järki eivät ole vastakkaisia asioita. 

Tunteet ovat erottamaton osa erilaisten vaihtoehtoja arvioinnissa, oli kyse sitten jogurtin valinnasta kaupassa tai elpymispakettiäänestyksestä eduskunnan suuressa salissa. 

Tunnettu neurotutkija Antonio Damosion on osoittanut, että päätöksenteko hankaloituu huomattavasti, mikäli aivojen tunnekeskukset vaurioituvat. 

Apulaisprofessorin mukaan tunne ei välttämättä ole huono mittari poliittisessa päätöksenteossa. 

– Sehän voi tarkoittaa myös sitä, että ihminen seisoo päätöstensä takana. Sitähän äänestäjät odottavat poliitikoilta, Koikkalainen huomauttaa. 

Tunne ei välttämättä ole huono mittari poliittisessa päätöksenteossa.

Mitä tunteita politiikassa sitten on pelissä? 

– Vihaa ja pelkoa, mutta myös toivoa, väitöskirjatutkija Pyy luettelee. 

Pelkoon linkittyvät myös ahdistus, paniikki ja inho. Toivoon myös myötätunto, muiden huomioon ottaminen ja yhdessä tekeminen. 

Pyyn mielestä kyse on kolikon eri puolista. Tulevaisuus on aina epävarma: siihen liittyy siis sekä pelkoa että toivoa. 

– Demokratian perusedellytys on, että tavoitellaan yhteistä hyvää, vaikka ei välttämättä jaeta kaikkia samoja näkemyksiä. Toinen demokratian lähtökohta on, että asetutaan toisen asemaan. 

Kielteiset tunteetkaan eivät välttämättä ole pahasta. Pyyn mukaan esimerkiksi ilmastohäpeä ja ilmastoahdistus ovat uudehkoja poliittisia tunteita, joilla voi olla laajoja vaikutuksia. 

Kulttuurit ovat aina järjestäytyneet erilaisten ryhmittymien avulla. 

– Yhteiskunnassa toimimisessa on kyse siitä, millaisia tunteita eri ryhmät kokevat toisia ryhmiä kohtaan. Tunnetaanko empatiaa ja sympatiaa vai ärsyynnytäänkö? viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta kuvaa. 

Kantolan vetämässä hankkeessa tutkitaan, miten tunteet vaikuttavat suomalaisten poliittiseen osallistumiseen.  

Hänen mielestään Suomessa on tällä hetkellä käynnissä suuria asioita. 

Talouden rakennemuutos jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin. Muuttoliike ja turvepäätöksen kaltaiset teemat herättävät maaseudun asukkaissa voimakkaita tunteita. Enää ei ole kyse yksittäisistä asioista. Uhattuna ovat identiteetit, koko minuus. 

– Usein käy niin, että jos ihminen menettää identiteettinsä, hänestä tulee vihainen. Ihminen radikalisoituu, kun ei näe tulevaisuutta, Kantola sanoo. 

Anu Kantolan vetämässä hankkeessa tutkitaan, miten tunteet vaikuttavat suomalaisten poliittiseen osallistumiseen.

Poliittisista tunteista viha ja pelko ovat saaneet viime vuosina eniten palstatilaa. Osa tutkijoista puhuu jopa liberaalin demokratian lopusta. 

– On tyypillistä ajatella, että nämä olisivat vain tämän ajan ilmiöitä, mutta viha oli poliittinen tunne jo Antiikin Kreikassa ja Roomassa. Tämä on vanha soppa uusilla mausteilla, Pyy tiivistää.  

Pyy viimeistele kasvatusfilosofian väitöskirjaa, joka käsittelee tunteiden merkitystä demokraattisessa politiikassa ja kasvatuksessa. 

– Etenkin oikeistopopulistit ovat onnistuneet käyttämään hyväkseen poliittisia tunteita. Heidän retoriikkaansa kuuluvat viha ja pelko. 

Kielteinen puhe näyttää puhuttelevan tässä ajassa, mutta on ennenkin osattu. 

– Tulehtuneita asetelmia on ollut läpi historian. Vaaran vuosina 40-luvulla oli hyvin monenlaista keskustelua ja 50-luvulla Urho Kekkoseen liittyvä lehtikirjoittelu oli kovaa ja tunteisiin menevää, Koikkalainen antaa esimerkkejä. 

Tietty määrä tunnetta liittyy poliittisen toimintaan, mutta jossain kulkee aina myös raja. Tutkijoiden mielestä onkin syytä tehdä selväksi, missä tuo raja muuttuu esimerkiksi kansan kiihottamiseksi. 

Etenkin oikeistopopulistit ovat onnistuneet käyttämään hyväkseen poliittisia tunteita.

Kärjekäs puhetyyli linkittyy vahvasti sosiaalisen median ja populismin nousuun. 

– Somessa on mahdollista luoda tunteisiin vetoavia tarinoita, jotka leviävät helposti, Koikkalainen sanoo. 

Tunteet kuohahtavat somessa helposti ja nopeasti. Kärkevät kommentit saavat helposti vastapuolen. Kierre on valmis. 

Ryhmädynamiikalla on omat lainalaisuutensa. Omat nähdään hyvinä, toisen pahoina. Vastapuolesta aletaan nähdä fantasioita ja mustavalkoisia kuviteltuja ominaisuuksia. 

Tällaisessa todellisuudessa todellisuudet voivat sirpaloitua. Suomessa kansalaiset eivät ole kuitenkaan – ainakaan vielä – jakaantuneet samalla tavalla kuin vaikka Puolassa ja Unkarissa. 

Kantola kertoo, että kuplautumisesta on tehty maailmalla kiinnostavia tutkimuksia. Yhdysvalloissa demokraateille näytettiin maltillisia republikaanien tviittejä ja toisin päin. Olettamus oli, että vuoropuhelu lisäisi ymmärrystä, mutta toisin kävi. Mielipiteet jyrkkenivät. 

Vihapuhekeskustelusta huolimatta suomalaiset suhtautuvat toisiinsa edelleen pääosin myötämielisesti, painottaa professori Kantola. 

Kun Kantolan tutkimusryhmä kävi läpi kolmen viimeisimmän kuntavaalikoneen vastaukset, selvisi, että ehdokkaiden mielipiteet eivät ole polarisoituneet tai jyrkentyneet. 

– Iso kuva on, että suomalaiset ovat maltillista väkeä ja politiikka on ollut hyvin konsensushakuista aina talvisodasta lähtien, Kantola sanoo. 

Eikä sosiaalinen mediakaan ole välttämättä niin paha kuin välillä tuntuu. 

Kärjekkyydestä tunnettua Twitteriä seuraa vain noin 12 prosenttia suomalaisista – eivätkä heistäkään kaikki ole kiinnostuneita politiikasta. 

– Parhaimmillaan some myös laajentaa demokraattista keskustelua, väitöskirjatutkija Pyy huomauttaa. 

Vihainen puhe on politiikassakin äkäisempää polttoainetta kuin myönteinen.

Kielteiset tunteet vaikuttavat ihmisiin voimakkaammin kuin myönteiset. Vihainen puhe on politiikassakin äkäisempää polttoainetta kuin myönteinen. 

Sitä harmittelevat myös maltilliset poliitikot, jotka yrittävät vastata kansalaisten huoliin. 

– Ihminen kuohahtaa helposti, kun näkee esimerkiksi tarinan siitä, kuinka väärin verovaroja käytetään, Koikkalainen selittää. 

Toivo ja optimistisuus ovat hitaita tunteita ja siksi vaikeita: niitä pitää herätellä, ne vaativat ajallisesti enemmän.  

Historiassa on myös esimerkkejä siitä, että myönteisen tunteen siivittämänä on tehty isoja asioita. Kantola huomauttaa, että isänmaan rakkaudella on rakennettu koko suomalainen yhteiskunta. 

– Aina 1800-luvun lopusta lähtien nationalismi on ollut todella positiivinen voima. 

Jäätteenmäki pitää erityisesti myönteisiä tunteita tärkeinä. 

– Ainakin minä olen politiikassa sen vuoksi, että olen lähtenyt mukaan puolustamaan tiettyjä arvoja. 

Myös myötäelämisen tunne on ollut Jäätteenmäen sydäntä lähellä. Kun ihmiset ottavat yhteyttä epäkohdan vuoksi, nousee halu auttaa. Jos siinä sitten onnistuu, tulee hyvä mieli. 

Politiikan arjessa tunteet eivät välttämättä korostu. 

– Neuvottelutilanteissa on enemmän faktat puntarissa. Silloin pitää miettiä sellaisia asioita, että kuinka paljon toiset voivat tulla vastaan ja kuinka paljon itse voi tulla vastaan, Jäätteenmäki pohtii. 

Vaaleissa pitää voittaa puolelleen sekä päät että sydämet.

Poliitikot toimivat kansalaisilta saamilla mandaateilla. Siksi äänestäjien tunteilla on väliä. 

Puolueet ja poliitikot miettivät niitä viimeistään vaalimateriaaleja suunnitellessa. Mikä koskettaisi ja saisi ihmiset kannattamaan juuri heitä? 

Koikkalaisen mukaan tässä on vaaransa. Jos kaikki puolueet toimivat vain enemmistön tunteiden ehdolla, kampanjat yhdenmukaistuvat liikaa. 

Vaaleissa pitää voittaa puolelleen sekä päät että sydämet.  

– Esimerkiksi kokoomuksen “Sydän on oikealla” -slogan on tarkkaan mietitty, Koikkalainen pohtii. 

Mutta se kenelle yksilö antaa ainoan äänensä, sisältää myös mystisen elementin. Lopullinen päätös syntyy usein vasta äänestyskopissa. Tunne ja intuitio voi määrittää ehdokkaan, mutta myös puolueen. 

Syiden tutkiminen on hankalaa, sillä ihmiset eivät ole välttämättä kovin rehellisiä. 

– Äänestyspäätöksen taustalla voi olla hassuja asioita. Ihminen voi vaikka äänestää parhaimman näköistä ehdokasta. Kuka sellaista haluaisi myöntää? 

Tunteet ovat olennainen osa politiikkaa, mutta niitä näytetään ja niistä puhutaan Suomessa vain vähän, tutkijat sanovat. 

– Tunteita käytetään todella säästeliäästi. Täällä on tapana lyödä faktoja pöytään, Kantola nauraa. 

Poliitikoilla ei välttämättä ole muistissa hyviä kokemuksia tunteiden painottamisesta. Kun SDP kampanjoi Jutta Urpilaisen johdolla vuoden 2008 kuntavaaleissa Unelmat todeksi -tunnuksin, puoluetoveri Erkki Tuomioja leimasi linjan unelmahötöksi. 

Tällä hetkellä politiikan ykkösrivissä on liuta naisia. Kantolan mukaan heillä voi olla sama tilanne kuin aikoinaan Margaret Thatcerilla: heidän pitää olla miehiä jämäkämpiä ja asiallisempia. 

Samalla nykypoliitikot ovat pitkälle kouluttautuneita. Harva tulee kansan syvistä riveistä. Politiikkaan suhtaudutaan ammattimaisesti. Tunnepuhe ei sovi tyyliin. 

Tunteita käytetään todella säästeliäästi. Täällä on tapana lyödä faktoja pöytään.

Paljon on kyse myös toimintakulttuurista. Suomi on kylmä ja karu luterilainen maa. Poliitikoille sopii kuivakka esiintyminen. 

– Suomalaisen poliittisen kulttuurin tyyli on maltillista ja rakentavaa, konsensushakuista. Meillä ei ole ollut tapana hehkuttaa tunteita samalla tavalla kuin vaikka Ranskassa tai Yhdysvalloissa, Kantola jatkaa. 

Euroopan parlamentissa vuosia vaikuttanut Jäätteenmäki ei vedä kovin hanakasti johtopäätöksiä suomalaisten poliitikkojen ominaispiirteistä. Usein kyse on yksilöiden välisistä eroista. 

– Mutta sen voi sanoa, että suomalaiset esittävät asiansa tiiviimmin ja lyhyemmin. Se on tapa esittää asiat. 

Politiikka on nykyisin henkilövetoista. 

Koikkalainen arvioi, että nykyisistä puoluejohtajista jokainen vetää asiakeskeistä, hillittyä ja hallittua linjaa. Kantola lisää, että johtajien on jollain tavalla herätettävä vastakaikua juuri sen puolueen äänestäjissä. 

Suosituimmat suomalaiset poliitikot eivät ole tunteilla elämöineet. Sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että presidentti Sauli Niinistö ovat julkisuudessa hyvin pidättyväisiä – ja suosittuja. 

– Keskustan Annika Saarikko on erottunut edukseen. Hän on selvästi yrittänyt suhtautua positiivisen kautta asioihin. Toki kevään kehysriihi muutti vähän tätä kuvaa, Kantola sanoo. 

Maailmalla puree myös toisenlainen tunneilmaus. Etenkin Yhdysvaltojen tunteikas ja osin karnevalistinen meininki vilahtelee tutkijoiden puheissa. 

Kaikki viimeiset presidentit, Barack Obama, Donald Trump ja Joe Biden, saavat suitsutusta tunteiden herättelijöinä. 

– Joe Biden osasi kampanjansa aikana oikeasti asettua pienen ihmisen asemaan. Hän kohtasi empaattisesti koronapandemiasta kärsineitä ihmisiä ja se tuntui aidolta, Koikkalainen sanoo. 

Toisaalta vastaavanlainen ei ehkä edes sopisi Suomeen. 

– Joskus opiskeluaikojen kesätöissä suomensin pätkiä Bill Clintonin puheista. Ylistykset ja sanankäänteet tuntuivat suomennettuina naiiveilta. Meillä ei ole totuttu tunteisiin vetoaviin poliittisiin puheisiin. 

Kaikki Yhdysvaltojen viimeiset presidentit, Barack Obama, Donald Trump ja Joe Biden, ovat saaneet suitsutusta tunteiden herättelijöinä. (Kuvat: Nicholas Kamm, Jim Watson / AFP / Lehtikuva)

Tutkijoiden mukaan asiakeskeisyydestä olisi kuitenkin Suomen politiikassa varaa tinkiä. 

Kantola näkisi mielellään politiikassa toivoa, empatiaa ja sympatiaa. Hallitus voisi nyt kehysriihen jälkeen rakentaa yhteistä, positiivista tunnetta ja näyttää sitä ulospäin. 

Samalla tunteiden käyttämisen pitäisi olla uskottavaa. Kenenkään ei kannata tehdä sellaista, mikä ei sovi omaan tyyliin. 

Pyy huomauttaa, että koronapandemia on nostanut eri maissa toivon retoriikkaa: on puhuttu kauniisti välittämisestä, rakkaudestakin. 

Koikkalainen on havainnut, että tietynlainen myötäeläminen on lisääntynyt myös Suomessa viime aikoina. 

– Käytetään esimerkiksi kulttuuri- tai urheiluväen suuntaan sellaista retoriikkaa, että me kuulemme teitä, me otamme teidät vakavasti, hän avaa. 

Poliitikot voisivat ottaa tunnetyössä mallia yritysmaailmasta, viestinnän professori Kantola neuvoo.  

– Myönteinen tunteiden merkitys on oivallettu yrityksissä. Olen haastatellut huippujohtajia, hekin osaavat jo puhua lämpimästi tunneälystä, Kantola kertoo. 

Koikkalaisen mielestä politiikan ei pitäisi olla mikään muista irrallinen elämänala. Samalla tavalla kun työpaikoilla tai parisuhteissa puhutaan tunteista, niiden pitäisi olla myös osa politiikkaa. 

– Poliitikkojen näkökulmasta on varmasti vaikea myöntää sitä, että tunteet ohjaavat päätöksentekoa, mutta kyllä sitä teflonia voisi vähän raottaa.  

Jäätteenmäen mielestä poliitikoilla pitää olla paksumpi nahka kuin ihmisillä keskimäärin: muuten menisivät yöunet tai mielenterveys. 

– Mutta ei poliitikko voi olla sellainenkaan, joka ei tunne mitään. Muutenhan koneet voisivat tehdä päätökset. Elämä on tunteita ja politiikka on vain elämää, hän päättää. 



Artikkeli on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä toukokuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeron voit ostaa täältä.

Lue myös

YK:n pääsihteeri varoitti Ukrainan sodan kiihtymisestä – "Silmät apposen auki kohti laajempaa sotaa"

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti puheessaan maanantaina, että hän pelkää Ukrainan sodan kiihtymisen...
6.2.2023 18:14

Kirkon Ulkomaanapu myöntää 200 000 euroa maanjäristyksestä kärsineeseen Syyriaan

Kirkon Ulkomaanapu on työskennellyt Syyriassa etenkin lasten ja nuorten kouluun paluun sekä koulujen korjaamisen parissa.
6.2.2023 18:05

Norjan hallitus kaavailee liki seitsemän miljardin euron apupakettia Ukrainalle

Norja on hyötynyt sodasta merkittävästi maakaasun hintojen noustua kohisten
6.2.2023 17:32
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

politiikka tunteet

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Nähdäänkö länsihävittäjiä pian Ukrainan sotataivaalla? – ukrainalaispilotti FT:lle ilmavoimien ahdingosta: lentäminen jää kohta reserviläisukoille
Uutiset | 4.2.2023 22:00
FT: ”Puhdistus” Nato-maan sotilasjohdossa nosti esiin vakavan Venäjä-kysymyksen
Uutiset | 4.2.2023 20:00
Huippuasiantuntija varoittaa Venäjän ”rauhanturvaajista”: Tällä alueella käynnissä Krimin toisinto
Uutiset | 3.2.2023 22:00
”Saimme viimeksi tärkeän muistutuksen, että jokaisella äänellä on merkitystä” – keskusta aikoo pitää tiukasti kiinni kolmesta kansanedustajastaan Lapissa
Uutiset | 5.2.2023 8:00
Kuuluisan brittitutkijan tuore Kiina-teos on muistutus siitä, että isolle osalle maailmaa Ukrainan sota on kaukainen kriisi
Uutiset | 5.2.2023 10:00
Varsinais-Suomen Keskusta reagoi Esko Kivirannan vetäytymiseen – listalle nousivat Johanna Riski ja Henna Takatalo
Uutiset | 5.2.2023 15:40
Scholz: Zelenskyin kanssa on yksimielisyys länsimaisista aseista – tyrmää Putinin historiavertailun
Uutiset | 5.2.2023 14:37
Turkin sisäministeri Soylu Yhdysvaltain suurlähettiläälle: Vedä likaiset kätesi Turkista
Uutiset | 3.2.2023 16:11
Suomessa repesi riemu, kun norjalaiset kerrankin hävisivät – Siitä alkoi legendaarinen suomalainen urheilutapahtuma
Uutiset | 5.2.2023 21:00
Israelin ex-pääministeriltä kova väite: Putin lupasi, ettei surmaa Zelenskyiä
Uutiset | 5.2.2023 14:23
Paljastus Pentagonin kulisseista: Ukrainalle lobataan tuhovoimaista apua
Uutiset | 30.1.2023 22:15
Insider: Venäjä toi Ukrainaan harhautustankkeja – Operaatiolla nolo loppu
Uutiset | 31.1.2023 22:15
Nähdäänkö länsihävittäjiä pian Ukrainan sotataivaalla? – ukrainalaispilotti FT:lle ilmavoimien ahdingosta: lentäminen jää kohta reserviläisukoille
Uutiset | 4.2.2023 22:00
Zelenskyin neuvonantaja: Venäjä saanut varoituksen muilta ydinasevalloilta – Paljastaa, mikä pidättelee Putinia
Uutiset | 1.2.2023 11:12
Järjestö: Ukraina käyttää kiellettyjä jalkaväkimiinoja
Uutiset | 31.1.2023 13:14
Kaikki eivät halua lääkehoitoa ahdistuneisuushäiriöön – Tämä voisi toimia yhtä hyvin, kertoo tutkimus
Uutiset | 31.1.2023 23:00
Huippuasiantuntija varoittaa Venäjän ”rauhanturvaajista”: Tällä alueella käynnissä Krimin toisinto
Uutiset | 3.2.2023 22:00
Putin sai selvityksen liikekannallepanon ”merkittävistä ongelmista” – Kuunteli ilmeettömänä
Uutiset | 1.2.2023 22:15
Turkin sisäministeri Soylu Yhdysvaltain suurlähettiläälle: Vedä likaiset kätesi Turkista
Uutiset | 3.2.2023 16:11
FT: ”Puhdistus” Nato-maan sotilasjohdossa nosti esiin vakavan Venäjä-kysymyksen
Uutiset | 4.2.2023 20:00
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00
Paljastus Pentagonin kulisseista: Ukrainalle lobataan tuhovoimaista apua
Uutiset | 30.1.2023 22:15
Insider: Venäjä toi Ukrainaan harhautustankkeja – Operaatiolla nolo loppu
Uutiset | 31.1.2023 22:15
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Tämä supervitamiini ehkäisee nopeasti yleistyvää syöpää
Uutiset | 16.1.2023 22:00
Maailman vanhin ihminen kuollut – ensimmäinen tässä hurjassa iässä kuollut henkilö
Uutiset | 18.1.2023 8:34
Zelenskyin neuvonantaja: Venäjä saanut varoituksen muilta ydinasevalloilta – Paljastaa, mikä pidättelee Putinia
Uutiset | 1.2.2023 11:12

Uusimmat

YK:n pääsihteeri varoitti Ukrainan sodan kiihtymisestä – ”Silmät apposen auki kohti laajempaa sotaa”
Uutiset | 6.2.2023 18:14
Kirkon Ulkomaanapu myöntää 200 000 euroa maanjäristyksestä kärsineeseen Syyriaan
Uutiset | 6.2.2023 18:05
Norjan hallitus kaavailee liki seitsemän miljardin euron apupakettia Ukrainalle
Uutiset | 6.2.2023 17:32
”Aluevaltuustoissa ei pidä panikoitua” – Palvelut eivät jää tuottamatta rahan puutteen vuoksi, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi
Uutiset | 6.2.2023 17:21
Tytti Tuppurainen Brysselissä muhivista suunnitelmista: ”Voi johtaa eräänlaiseen suunnitelmatalouteen”
Uutiset | 6.2.2023 16:33
Vakoilupalloista on puhuttu päiviä, mutta miksi käyttää vanhaa keksintöä, kun satelliittejakin on?
Uutiset | 6.2.2023 14:32
Vauvalta murtui luita useaan otteeseen – isä tuomittiin vankeuteen törkeistä pahoinpitelyistä
Uutiset | 6.2.2023 13:28
Maatalouden tuottajahintojen nousu hidastui loppuvuonna – lannoitteet ja energia kallistuneet rajusti
Uutiset | 6.2.2023 12:23
Ei tietoa suomalaisista järistysalueella Turkissa, kertoo Suomen konsuli
Uutiset | 6.2.2023 11:44
EU lähettää apua Turkkiin maanjäristyksen vuoksi – useat EU-maat kertoneet olevansa valmiudessa auttamaan
Uutiset | 6.2.2023 11:16
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

EU-ero maksaa briteille satumaisia summia joka vuosi, eikä samaa hullutusta pitäisi kenenkään hautoa enää Suomessa
Pääkirjoitus | 3.2.2023 21:00
Pääministerin ennenaikaista eroa ei pitäisi kuitata kovin huolettomasti, sillä taustalla voi olla demokratiaa uhkaava todellisuus
Pääkirjoitus | 2.2.2023 21:00
Uusia Nato-himmeleitä ei kannata perustaa kovalla kiireellä ja poliittisella painostuksella
Pääkirjoitus | 1.2.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Kaakkois-Suomessa keskusta menetti tärkeitä kuntia ja Jari Lepän – vaaleissa pidetään kiinni kolmesta kansanedustajasta
Uutiset | 4.2.2023 8:00
”Saimme viimeksi tärkeän muistutuksen, että jokaisella äänellä on merkitystä” – keskusta aikoo pitää tiukasti kiinni kolmesta kansanedustajastaan Lapissa
Uutiset | 5.2.2023 8:00
Sipilän ääniperintö on nyt uusjaossa Oulun vaalipiirissä – Pohjois-Pohjanmaan listalla ensimmäistä kertaa naisenemmistö
Uutiset | 2.2.2023 15:20

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
YK:n pääsihteeri varoitti Ukrainan sodan kiihtymisestä – ”Silmät apposen auki kohti laajempaa sotaa”
Uutiset | 6.2.2023 18:14
Kirkon Ulkomaanapu myöntää 200 000 euroa maanjäristyksestä kärsineeseen Syyriaan
Uutiset | 6.2.2023 18:05
Norjan hallitus kaavailee liki seitsemän miljardin euron apupakettia Ukrainalle
Uutiset | 6.2.2023 17:32
Paljastus Pentagonin kulisseista: Ukrainalle lobataan tuhovoimaista apua
Uutiset | 30.1.2023 22:15
Insider: Venäjä toi Ukrainaan harhautustankkeja – Operaatiolla nolo loppu
Uutiset | 31.1.2023 22:15
Nähdäänkö länsihävittäjiä pian Ukrainan sotataivaalla? – ukrainalaispilotti FT:lle ilmavoimien ahdingosta: lentäminen jää kohta reserviläisukoille
Uutiset | 4.2.2023 22:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Olemmeko siirtymässä luokkayhteiskuntaan?
Mielipide | 6.2.2023 15:29
Pitäisikö opintolainojen koroille myöntää valtion ”korkotuki”?
Mielipide | 6.2.2023 13:45
Patologista meininkiä
Mielipide | 6.2.2023 13:38
Lapsilisä perhepoliittisena instrumenttina
Mielipide | 6.2.2023 13:22
Trump ei ole vaaraton
Mielipide | 31.1.2023 16:24
Metsäteollisuus ja kotimainen energiantuotanto uhattuna
Mielipide | 30.1.2023 9:34
Köyhien määrä järkyttää hyvinvointi-Suomessa
Mielipide | 3.2.2023 9:24
Keskustan piina
Mielipide | 2.2.2023 8:41

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustan puoluekokoukset Turkuun ja Jyväskylään
Keskusta | 6.2.2023 14:51
Keskustan kansanedustajat kuulolla yli 100 tapahtumassa ensi viikonloppuna
Keskusta | 6.2.2023 11:48
Varsinais-Suomen Keskusta reagoi Esko Kivirannan vetäytymiseen – listalle nousivat Johanna Riski ja Henna Takatalo
Uutiset | 5.2.2023 15:40
Keskustan Ovaska: Peli poikki, Marin!
Uutiset | 31.1.2023 14:05
Palaa vaalistartin ja -risteilyn tunnelmiin tästä – katso Suomenmaan kuvat keskustalaisten kemuista
Uutiset | 30.1.2023 13:35
Keskustan Lohi ja Kosonen povaavat muiden unohtamasta energiamuodosta seuraavaa menestystarinaa
Uutiset | 2.2.2023 18:27
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)