Tiesitkö? – Naiset kisasivat miesten kanssa samoissa huippusuositun lajin MM-kisoissa vasta 36 vuotta sitten
Moni penkkiurheilija jännittää tällä ja ensi viikolla ampumahiihtäjien menestystä lajin MM-mittelöissä Sveitsin Lenzerheidessa.
Ampumahiihto on erittäin suosittu laji etenkin Keski-Euroopassa. Kisat keräävät sekä paikan päälle että televisioiden ääreen runsaasti katsojia.
Suomalaisittain suurimmat toiveet kohdistuvat naisten puolelle, sillä Suvi Minkkinen on kärkkynyt maailmancupissa kärkisijoja koko kauden ajan. Palkintokorokkeelle hän on noussut kerran henkilökohtaisella matkalla ja kerran parisekaviestissä Tero Seppälän kanssa.
Yllättävä seikka lajin MM-kisojen historiassa on kuitenkin se, etteivät naiset ole kilpailleet ampumahiihdon arvokisoissa kuin vasta reilun 40 vuoden ajan. Miesten maailmanmestaruuskisojen historia puolestaan on paljon pidempi.
Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kisat järjestettiin vuonna 1958 Saalfeldenissä Itävallassa.
Kisoissa järjestettiin vain kaksi matkaa: miesten 20 kilometrin kisa ja miesten joukkuekilpailu. Ruotsi vei nimiinsä molemmat matkat, kun Adolf Wiklund voitti yksilökisan ja maan nelihenkinen joukkue voitti joukkuekisan.
Naisia Saalfeldenissä ei kilpaillut. Eikä kilpaillut vielä pitkään aikaan MM-kisoissa. Sen enempää naisia ei nähty ampumahiihdossa olympialaisissa, joihin miesten ampumahiihto tuli mukaan vuonna 1960 Squaw Valleyssa.
Ensimmäiset naisten ampumahiihdon MM-kisat järjestettiin vuonna 1984 Chamonixissa Ranskassa. Neuvostoliitto vei kultamitalit kotiin kaikista kolmesta kisasta. Kisojen kuningatar oli Neuvostoliiton Venera Tšernyšova kolmella kultaisella mitalillaan.
Huomionarvoista on, etteivät miehet kilpailleet samoissa kisoissa. Talvella 1984 miehet taistelivat ampumahiihdossa olympiamitaleista Sarajevossa.
Naiset ja miehet eivät kokoontuneet samoihin arvokisoihin vielä moneen vuoteen. Erilliset MM-kisat heille järjestettiin vuosina 1985, 1986 ja 1987. Olympiavuonna 1988 miehet lähtivät taas kisaamaan olympiamitaleista Galgaryyn Kanadaan, naisille järjestettiin MM-kisat Chamonixissa Ranskassa.
Ensimmäiset naisten ja miesten yhteiset MM-kisat järjestettiin vasta vuonna 1989 Feistritz an der Draussa Itävallassa. Olympialaisiin naiset pääsivät ampumahiihdossa mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1992 Albertvillessa Ranskassa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että maastohiihdon puolella naiset pääsivät ensimmäistä kertaa arvokisoihin vuoden 1952 Oslon talviolympialaisissa. MM-kisoihin he tulivat ensimmäisen kerran vuonna 1954 Falunissa. Erillisiä MM-kisoja miehille ja naisille ei maastohiihdossa järjestetty.
Naisten ampumahiihdon menestyneimpiin urheilijoihin lukeutuvat muun muassa Saksan Magdalena Neuner, Saksan Ursula Disl ja Ruotsin Magdalena Forsberg.
Heistä Neuner voitti urallaan kaikkiaan 12 MM-kultaa, joista kuusi henkilökohtaiselta matkalta. Olympiakultaa Neuner voitti kahdesti.
Lajin ylivoimainen valtias sekä miehet että naiset huomioon ottaen on Norjan Ole Einar Bjørndalen, joka voitti 1997–2017 kestäneellä urallaan kaikkiaan 20 MM-kultaa ja kahdeksan olympiakultaa.
Bjørndalen on naimisissa valkovenäläisen ex-ampumahiihtäjän Darja Domratševan kanssa, joka on lajin yksi suuruuksia hänkin. Domratševa voitti urallaan MM-kultaa kahdesti ja olympiakultaa neljästi.
Suomen naisten ampumahiihdon menestynein nimi kautta aikojen on Kaisa Mäkäräinen. Hän voitti urallaan kolme maailmancupin kokonaiskisaa, yhden maailmanmestaruuden, yhden MM-hopean ja neljä MM-pronssia. Mäkäräinen lopetti uransa kauden 2019–2020 jälkeen.
Menestynein suomalainen ampumahiihtäjä on Heikki Ikola, joka saavutti urallaan neljä MM-kultaa, kolme MM-hopeaa ja kolme olympiahopeaa. Suomenmaa kertoi aiemmin tällä viikolla Ikolan ensimmäisestä MM-kullasta Anterselvassa Italiassa vuonna 1975.