178 maan tutkimusaineisto osoitti: Nämä kaksi asiaa ovat muuttoliikkeiden tärkeimmät selittäjät

Muuttoliike

Yli puolet maailman muuttoliikkeestä tapahtuu alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky alhainen. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.

Aalto-yliopiston ja Itävallassa sijaitsevan IIASA-tutkimusinstituutin (International Institute for Applied Systems Analysis) tutkijat selvittivät muuttoliikkeen taustalla olevien tekijöiden vuorovaikutusta tutkimuksessaan, joka julkaistiin äskettäin Environmental Research Letter -tiedelehdessä.

Tutkimuksen mukaan yli 58 prosenttia muuttoliikkeistä tapahtui alueilla, joilla ympäristöriskit ovat suuria ja ihmisten sopeutumiskyky samanaikaisesti heikko. Alueelta pois muuttaminen on yksilön keino sopeutua ympäristön, yhteiskunnan ja taloudellisten olosuhteiden muutoksiin.

– Yleisen käsityksen mukaan ympäristömuutokset pakottavat ihmiset automaattisesti muuttamaan muualle. Todellisuudessa yksilöt ja kotitaloudet reagoivat ympäristöongelmiin monin eri tavoin riippuen omasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteestaan sekä maansa väestörakenteesta, kehitystasosta ja poliittisesta pääomasta, kertoo tohtorikoulutettava Venla Niva Allto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmästä.

Tutkimuksen tarkastelujakso kattoi vuodet 1990–2000. Kyseessä on tuorein ajanjakso, jolta 178 tutkitusta valtiosta oli saatavilla aineistoa kymmenen neliökilometrin maantieteellisellä tarkkuudella.

Tarkastelun kohteena oli kahdeksan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvää keskeistä tekijää, jotka selittävät muuttoliikettä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi syiksi osoittautuivat tulotaso, koulutus ja terveydenhuolto. Kuivuus ja vesiongelmat olivat tärkeimmät ympäristölliset tekijät.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Etiopiassa terveydenhuolto oli tärkein muuttovoittoa selittävä tekijä. Suomessa tulotaso selitti suurimman osan sekä muuttovoiton että muuttotappion vaihtelusta.

Tutkijat kokoavat parhaillaan uutta, paikallisemman tason aineistoa vuosilta 2000–2020. Tavoite on selvittää tarkemmin, miten muuttoliikkeet ja syyt niihin ovat muuttuneet kiihtyneen ilmastonmuutoksen vuosituhannella.