Tiedeministeri Honkonen: Tehdään opetuksesta taas mahdollista – "Välillä oppilaan etu vaatii sitä, että hän käy luokan uudestaan"
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen pitää tärkeänä, että peruskoulun kanssa tehdyt virheet myönnetään, ja askelia otetaan muutama taaksepäin.
– Oppilaat eivät saa riittävästi tukea, luokkahuoneista puuttuu työrauha ja opettajia kuormitetaan tyhjänpäiväisillä paperitöillä, Honkonen kirjoittaa Suomenmaan Puheenvuorossaan.
– Tabletit ja muut sähköiset laitteet ovat liian usein opetuksessa enemmän itse tarkoitus kuin varsinainen opetuksen sisältö. Tämä näkyy heikentyneinä oppimistuloksina.
Tiede- ja kulttuuriministeri Honkonen korostaa myös, että paljon puhutun inkluusion tavoitteet ovat johtaneet päinvastaisiin tuloksiin kuin on toivottu. Erityisluokkia ja pienryhmiä on vähennetty, jotta lapset oppisivat yhtä aikaa samoissa tiloissa.
– En tarkoita mitään apuluokkien tai tarkkailuluokkien perustamista vaan yksinkertaisesti sitä, että tehdään opetuksesta taas mahdollista. Lapsi voi olla osan tunneista normaaliryhmissä ja osassa aineista pienryhmässä, jossa annetaan tarvittavaa tukea.
– Erityisryhmien palauttaminen maksaa, mutta pitkässä juoksussa se on investointi, joka tulee maksamaan itsensä takaisin. Olennaista on se, että opettajat saisivat keskittyä siihen perustehtävään, johon heillä on erittäin hyvä osaaminen, ministeri painottaa.
Avoimet oppimisympäristöt luovat enimmäkseen ”kaaosta ja häiriötä” ja ”armovitoset” tarkoittavat, että yhä harvempi oppilas jätetään luokalleen, mistä seuraa vaikeuksia myöhemmin.
– Lapsi tarvitsee selkeyttä ja rutiineja sekä tiettyjä rajoja. Niillä luodaan turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen.
– Välillä oppilaan etu vaatii sitä, että hän käy luokan uudestaan.
Keskustan vaaliteemoista peruskoulun ”pelastaminen” on eräs keskeisistä. Honkonen kannustaa puolueväkeä rohkeasti vaalikentille, ”jotta lastemme ja nuortemme tulevaisuus saadaan turvattua”.
Paluuta menneisyyteen Honkonen ei tarkoita. Kyse on hänen mukaansa perusasioihin palaamisesta.
– Perusasioihin voidaan palata nykyaikaisella, nykypedagogiikkaa noudattavalla tavalla, hän korostaa.
– On oppilaiden ja koko yhteiskunnan etu, että suomalainen peruskoulu palaa sen alkuperäisiin perusperiaatteisiin. Nykyaikaiset sisällöt ja menetelmät käytössä, mutta koulutyön järjestämisessä on otettava vanhoista hyvistä käytännöistä uudelleen mallia.