THL ei lähtisi laajentamaan koronarokotusten neljättä kierrosta työikäisiin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei innostu EK:n ja SAK:n ehdotuksesta laajentaa koronarokotusten neljättä kierrosta nuorempiin ikäluokkiin.
Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä sanoo, ettei neljänsistä rokotuksista työikäiselle aikuisväestölle olisi olennaista hyötyä.
– Ymmärrämme toiveen, että haluttaisiin lisätehoja. Lääketieteellinen näyttö siitä, että lisätehoa merkitsevästi saataisiin perusterveelle kolme rokoteannosta jo saaneelle työikäiselle aikuiselle, on kuitenkin aika marginaalista.
Nohynekin mukaan tästä syystä ei olisi järkevää rokottaa ihmisiä, joiden suoja on jo nyt hyvä ja joilla on hyvä vastustuskyky vakavaa koronatautia vastaan.
Työnantajat ja palkansaajat vetosivat keskiviikkona neljänsien rokoteannosten laajentamisen puolesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittivät, että neljättä rokotuskierrosta pitäisi Suomessa tarjota pikaisesti myös työikäiselle aikuisväestölle muun muassa siksi, että sairauspoissaoloja ja avoterveydenhuollon kuormitusta saataisiin vähennettyä.
Nohynek muistuttaa, että nykyisten rokotteiden suojateho koronatartuntoja, lievää tautia ja tartuttavuutta vastaan on vain kohtuullinen ja lyhytkestoinen.
THL:n tutkimuksista ilmenee, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Moni nimittäin sairasti koronan kevään tautiaallon aikana.
– Hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja, sanoo tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:n syyskuun lopulla julkaistussa tiedotteessa.
Nohynek huomauttaa, että uusi rokoteannos nopeasti sairastetun taudin jälkeen ei juuri lisää suojaa.
– Olemme määritelleet rokotteet lääkkeiksi, ja silloin pitää olla lääketieteellinen syy niiden antamiseksi. Pelkästään se, että ihminen haluaa rokotteen, ei riitä.
Täysi-ikäisistä ensimmäisen koronarokoteannoksen on Suomessa saanut lähes 90 prosenttia, toisen noin 87, kolmannen 66 ja neljännen noin 20 prosenttia.
Heinäkuussa THL suositteli neljänsiä koronarokoteannoksia 60 vuotta täyttäneille sekä alle 60-vuotiaille täysi-ikäisille, jotka kuuluvat vakavan taudin riskiryhmään. Lisäksi neljättä annosta suositeltiin 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt.
Vakavan tautimuodon riskiryhmään kuuluvat esimerkiksi eräitä syöpiä sairastavat ihmiset ja he, joilla on vaikea krooninen munuais- tai keuhkosairaus. Myös lääkehoitoa vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat riskiryhmää.
Tällä hetkellä THL suosittelee syystalven tehosteannoksia kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville.
Syksyn koronatilanne vaikuttaa THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan suhteellisen vakaalta. Tautia on kuitenkin liikkeellä varsin paljon.
Tapauksia kirjattiin runsaasti vuoden alussa, jolloin viikoittaiset määrät olivat 60 000:n tuntumassa. Luvut laskivat sen jälkeen ja kääntyivät jälleen nousuun maaliskuussa. Tämän jälkeen luvut olivat laskevia niin, että toukokuun loppupuolella ja kesäkuussa tapauksia todettiin noin 10 000 viikoittain.
Loppukesästä elo-syyskuun vaihteessa uusia tapauksia todettiin noin kuusituhatta viikossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastossa viime viikolta on noin 12 000 tapausta.
THL:n kokoamien lukujen lähteenä on valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.
Todellisia tartuntamääriä ei tiedetä, sillä kaikki sairastuneet eivät käy laboratoriotesteissä, vaan tekevät kotitestin tai eivät testaa lainkaan.
Koronaa näyttää taudin ilmaantuvuuslukujen perusteella olevan liikkeellä erityisesti Kainuun, Etelä-Savon, Itä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Pienimmät ilmaantuvuusluvut ovat Lapin sairaanhoitopiirissä ja Ahvenanmaalla. Uusimmat ilmaantuvuuslukutiedot ovat viikoilta 39–40 eli syys-lokakuun vaihteen molemmin puolin.
Tuija Leino arvioi syksyn tilanteen pysyvän varsin rauhallisena. On epätodennäköistä, että tautimäärä räjähtäisi käsiin, ellei virus muutu selvästi erilaiseksi.
– Tartunnat jatkuvat, mutta jos virustyypit pysyvät nykyisenkaltaisena, taudinkuva pysyy samantyyppisenä. Immuniteetti alkaa jo olla niin laajaa, sillä on paljon rokotuksia ja uusia aletaan antaa influenssarokotusten yhteydessä.
Tautia on myös sairastettu jo paljon, mikä osaltaan pitää tilannetta hallinnassa.
– Taudin sairastaminen ei ole pelkästään huono asia, sillä se laajentaa immuniteettia, Leino muistuttaa.
Koko koronavirusepidemian aikana Suomessa on todettu yhteensä runsaat 1,3 miljoonaa tautitapausta.
Sairaaloissa on nyt satoja potilaita, joilla on koronatartunta. Heistä kuitenkin vain osa on sairaalassa juuri koronan vuoksi. Jotkut ovat saattaneet sairastua koronaan vasta sairaalassa.
Erikoissairaanhoidossa nimenomaisesti koronan takia on hiukan vajaat 200 ja perusterveydenhuollossa terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kaupunginsairaaloissa kolmisensataa potilasta, arvioi THL:n Leino. Paikkakuntakohtaiset vaihtelut ovat varsin isoja.
Potilaista suuri osa on iäkkäitä.
– Ikäjakauma sairaalahoidossa on siirtynyt vanhempiin päin. On vanhoja huonokuntoisia ihmisiä, jotka ovat kiikun kaakun pärjänneet kotona. Kun he saavat jonkin infektion, joutuvat he sairaalaan. Sairaanhoidon kuva on muuttunut epidemian alusta.
Leino kertoo, että tällä hetkellä on vain vähän epidemian alkuvaiheen kaltaisia rajuja hengitysongelmia, joiden takia jouduttiin sairaalaan.
Koronaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu Suomessa epidemian ajalta runsaat 6000, kertoo THL. Koko maailmassa on raportoitu yli 6,5 miljoonaa kuolemaa ja yli 600 miljoonaa sairaustapausta. Tiedot ilmenevät yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tilastoista.
