TEM kokosi paketin sähkönsiirtohintojen hillitsemiseksi ­­– nousupaineita tasoitellaan toimitusvarmuusvaatimuksia hölläämällä ja valvontaa tehostamalla

Hallitus pyrkii hillitsemään sähkön siirtohintojen nousua jatkamalla sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten siirtymäaikaa ja lisäämällä sähköverkon uusimisen kustannustehokkuutta ja valvontaa. Sähkönsiirron vuosikorotuksen hintakattoa laskettaisiin 2,5 prosenttiyksiköllä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lausuntokierrokselle lähtevässä esitysluonnoksessa sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun.

Muutos koskee pääasiassa haja-asutusalueilla toimivia jakeluverkkoyhtiöitä, jotka joutuvat tekemään 2020-luvulla isoja verkkorakenteen muutoksia toimitusvarmuusvaatimukset täyttääkseen. Nykyisestä poikkeuslupamenettelystä luovuttaisiin.

Muutoksen myötä verkonhaltijat voisivat välttää ennenaikaisia verkon osien uusimisia. Investointitarvetta vähentää myös maaseudun sähkönkulutuksen luonnollinen väheneminen.

Ehdotettu muutos loiventaisi kustannustason nousua jaksottamalla investointeja pidemmälle ajanjaksolle. Apua toivotaan myös jatkuvasti kehittyvien älykkäiden ratkaisujen käyttöönotosta ja hyödyntämisestä.

TEM:in esitysluonnokseen sisältyy myös säännös, joka velvoittaa verkkoyhtiön tuottamaan siirto- ja jakelupalvelun käyttäjille kustannustehokkaalla tavalla.

Jakeluverkon kehittämissuunnitelman tulisi jatkossa sisältää myös suunnitelma muun muassa kulutusjouston, sähkövarastojen, energiatehokkuustoimien käyttämisestä vaihtoehtona siirtokapasiteetin laajentamiselle.

Tällä pyritään siihen, että verkkoyhtiöt huomioisivat myös muut mahdolliset vaihtoehdot verkkoa uusiessaan. Maakaapeloinnin ohella pitäisi näin pohtia myös muita vaihtoehtoja.

– Ajetaan se todistustaakka sille verkkoyhtiölle, eli he joutuvat perustelemaan, miksi he käyttävät kaapelointia tai jotain muuta verkkorakennetta, ylitarkastaja Tatu Pahkala TEM:istä selvittää.

Energiavirasto saisi samalla valtuudet määrätä jakeluverkkoyhtiötä muuttamaan suunnitelmaa, jos se ei näytä kustannustehokkaalta vaihtoehtoisiin toimiin verrattuna.

Pahkalan mukaan vaihtoehtona voi olla esimerkiksi automaation lisääminen, jota on tehtykin jo paljon. Näin vikapaikka pystytään rajaamaan paremmin ja vika löydetään nopeammin. Toinen mahdollisuus on johtojen vierimetsien tehostettu hoito.

– Haasteena on tietysti, mitä maanomistajan kanssa saadaan sovittua ja minkä kokoisia puita voidaan kaataa. Eikä sitä johtokäytävää voida siitä juurikaan laajentaa, koska metsää joudutaan kaatamaan aika paljon, Pahkala pohtii.

Sähkönsiirron ja -jakelun vuosikorotuksen enimmäismäärää esitetään laskettavaksi 12,5 prosenttiin. Nykyisin korotuskatto on 15 prosenttia

Nykyinen hintakatto asetettiin syyskuussa 2017. Taustalla oli siirtoyhtiöiden edellisenä talvena tekemiä poikkeuksellisen suuria hinnankorotuksia, joita piti alentaa julkisen kohun ja kuluttaja-asiamiehen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Sähkön toimitusvarmuuteen puututtiin voimakkaasti vuoden 2011 Hannu- ja Tapani-myrskyjen jälkeen.

Tuolloin jopa 570 000 sähköyhtiöiden asiakasta jäi ilman sähköä. Samanaikaisesti vailla sähköä oli 300 000 asiakasta. Maaseudun sähköistämiskaudella 1940–1970-luvuilla suorinta reittiä metsiä pitkin vedettyjen sähköjohtojen lumi- ja tuulituhojen korjaaminen oli hidasta ja vaivalloista.

Toimitusvarmuus on tutkitusti kohentunut tuntuvasti kymmenen viime vuoden aikana ja sähkön hintakin on pysynyt eurooppalaisittain kohtuullisella tasolla. Kuluttajien tyytymättömyys siirtomaksuihin on kuitenkin ollut suurta.

Hallitusneuvos Arto Rajalan mukaan tyytymättömyys kumpuaa paljolti vuoden 2016 hinnankorotuksista.

– Osalla verkonhaltijoita lähti kyllä niin sanotusti mopo keulimaan. Ja jos hinnankorotukset on 30 prosenttia ja sanotaan, että sähkömarkkinalaki edellyttää heitä nyt tekemään näin, niin kyllä se mieleen jää ja suuttumusta herättää, Rajala myöntää. Se oli se surullinen juttu, se oli asia ei jota ei silloin osattu ennakoida, että niin voisi käydä.

Rajalan mukaan keskustelua varmasti käytäisiin, vaikka kehitys olisi ollut tasaisempaakin.

– Mutta se intensiteetti olisi ihan erilainen.

Tatu Pahkala arvioi tuohtumuksen yhdeksi syyksi sen, ettei toimitusvarmuuden koheneminen tunnu mitenkään asiakkaiden kukkarossa.

– Lasku kasvaa, mutta haittoja ei enää nähdä. Nyt se sähköverkon hyvä toimitusvarmuus otetaan annettuna ja se on siinä.

Toisaalta taas lankaverkoissa toimitusvarmuus ei ole parantunut, mutta näidenkin asiakkaiden siirtolasku kasvaa, Pahkala huomauttaa.

Uudistuksen yhteydessä esitetään myös alituottojen tasoitusjakson tuplaamista kahdeksaan vuoteen, mikä tasoittaisi ja loiventaisi hintojen nousua.

TEM:in esityksen lausuntoaika päättyy 14. helmikuuta. Sen jälkeen hallitus tekee tarvittavat poliittiset linjaukset.

Eduskunnan käsittelyyn hallituksen esitys on tarkoitus saada maaliskuun lopulla.