"Tarvitsemmeko me veronalennuksia?" – Viimeinen vaalitaisto nähtiin Ylellä, tässä parhaat palat
Eduskuntavaalien puoluejohtajapaneelit päättyivät torstai-iltana Ylen Suureen vaalikeskusteluun, johon osallistuivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
Suomenmaa kokosi tentin kohokohdat.
Sakset heilumaan
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo joutui ahtaalle, kun häneltä tivattiin, mitä indeksejä kokoomus olisi valmis leikkaamaan. Orpo sanoi kokoomuksen rajanneen ulkopuolelle esimerkiksi eläkkeet sekä turvallisuuteen ja koulutukseen liittyvät asiat.
– Minä olen kertonut tämän niin päin, että mihin ei kosketa.
SDP:n Sanna Marin iski väliin heittämällä, että kokoomus haluaa kyllä kannustaa rikkaita heittämällä heidän taskuihinsa lisää rahaa, mutta kävisi kiinni sosiaaliturvan indekseihin. Hän kyseli, haluaako kokoomus leikata kuntien valtionosuuksia. Tällöin leikkaukset osuisivat myös koulutukseen.
Orpo selvitti kokoomuksen haluavan jarruttaa esimerkiksi työttömyysetuuksia, kuten työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa.
– Koska tämän vuoden alusta ne nousivat seitsemän prosenttia, palkat reilun kolme, kannustinloukku vain paheni.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko otti säästöinä jälleen puheeksi keskustan vastustamat miljardiradat.
– Jos jostain nyt ensimmäisenä pitää tinkiä, niin näistä uusista suurista hankkeista, jotka nopeuttavat muutamilla minuuteilla suurten kaupunkien välisiä yhteyksiä.
Sinipunahallitus kurjisti maanpuolustusta
Naton jäsenmaiden puolustusmenojen tulisi olla kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta puolustusliitossa on painetta nostaa prosenttiosuutta vielä korkeammalle. Suomessa kahden prosentin osuus on nyt jopa ylittynyt kalliiden hävittäjähankintojen takia. Puoluejohtajilta kysyttiin, kuinka paljon Nato saa maksaa suomalaisille.
Saarikko katsoo, että puolustukseen tulee jatkossakin käyttää suunnilleen saman verran rahaa kuin nyt. Keskustajohtaja laittoi kokoomuksen ja SDP:n piikkiin sen, että ennen hävittäjähanketta Suomen puolustusmenot eivät yltäneet kahteen prosenttiin.
– Sinipunahallitus itse asiassa oli se, joka leikkasi maanpuolustuksesta. Sen jälkeen kahden hallituskauden aikana kun keskusta on ollut mukana, näitä määrärahoja ei olla leikattu, päinvastoin lisätty.
Kukaan puoluejohtajista ei ole valmis tiristämään puolustusmenoista. Marin sanoi, että kahden prosentin tai sitä ylittävää tasoa tulee tavoitella paitsi Nato-jäsenyyden, myös Ukrainan tarvitseman avun vuoksi.
– Me tiedämme että meidän pitää toimittaa entistä enemmän aseapua Ukrainaan, pystyä täyttämään omia varastojamme ja pystyä nostamaan Euroopan yhteisen puolustusteollisuuden kyvykkyyttä näitä kaikkia materiaaleja tuottaa, Marin sanoi.
Petteri Orpo peräänkuuluttaa ensi kaudelle parlamentaarista työryhmää, jonka myötä eduskunta sitoutetaan vähintään kahden prosentin tasoon yli vaalikausien.
Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan Suomella ei ole mitään hävettävää, koska meillä on yleinen asevelvollisuus ja puolustusvoimat, jotka on pidetty hyvässä kunnossa. Rahaa käytetään enemmän puolustukseen kuin monissa Nato-maissa. Andersson ei kuitenkaan leikkaisi puolustusmenoista, vaikka sitä esitetään valtiovarainministeriön listassa.
– Nato-jäsenyys tulee vaatimaan henkilöstöresursseja. Sellaisiin lisäyksiin pitää olla valmiutta minun ymmärtääkseni.
Työttömille keppiä
Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta puoluejohtajilla oli erilaisia näkemyksiä, jotka kyllä on aiemminkin kuultu.
Kovinta linjaa vetää kokoomus ja Orpo olisi valmis sekä porrastamaan ansiosidonnaista että puolittamaan sen keston 200 päivään. Kokoomus kuitenkin laajentaisi oikeuden ansiosidonnaiseen muillekin kuin työttömyyskassaan kuuluville.
Marin katsoi, että ansiosidonnaisen puolituksella suistettaisiin suomalaisia perheitä köyhyyteen. Marinin mukaan työllisyyttä voidaan kohentaa muillakin keinoin kuin sosiaaliturvan leikkauksilla, ansiosidonnaista tai työehtoja heikentämällä.
Saarikko huomautti Marinille, että SDP:n esittämät työllisyystoimet pitäisi ensin rahoittaa lisävelanotolla. Keskustajohtajan mielestä ansiosidonnainen voisi olla pidempi ihmisillä, jotka ovat tehneet pidemmän työuran.
Perussuomalaisia johtava Riikka Purra sanoi puolueensa olevan valmis ansiosidonnaisen porrastamiseen, muttei lyhentämiseen. Julkisella tehtävä tukityöllistäminen on hänen mukaansa enemmän sosiaalipolitiikkaa kuin työllisyystoimi.
Anderssonin mukaan ansiosidonnaisen laajentaminen käy vasemmistoliitolle, lyhentäminen ja porrastaminen ei. Kristillisdemokraattien Sari Essayahille kävi porrastaminen, mutta ei lyhentäminen.
Onko tässä maassa hyvätuloisia?
Kokoomusjohtaja Orpo katsoo, että hänen puolueensa ajamat miljardin euron veronkevennykset kaikkiin tuloluokkiin parantaisivat työssäkäyvien keskituloisten arjen sankareiden ostovoimaa, eikä hyvätuloisia edes ole Suomessa merkittävästi.
Marin ja Andersson puolestaan korostivat, ettei hyvätuloisten verotuksen kevennys näkyisi Suomen taloudessa vaan kyseisten ihmisten kasvaneina säästöinä pankkitilillä.
– Haluaisin kysyä, mikä se hyvätuloinen vasemmistopuolueiden mielestä sitten on, koska Suomessa mediaanipalkka on reilut 3 000 euroa. Jos ihminen tekee lisätöitä ja ansaitsee euron, siitä menee melkein puolet veroa, Orpo hämmästeli.
Saarikon mukaan keskustelua ei voida käydä irrallisena siitä, mikä Suomen talouden tilanne kaikkinensa on.
– Sellainenkin palkansaaja josta Petteri viisaasti ja hyvin puhui – varmasti aika moni heistä ajattelee, että on valmis pitämään tästä nykyisestäkin verotuksesta kiinni, jos päiväkotipalvelut sitten varmasti toimivat ja jos oma iäkäs sairas ihminen toisella puolella Suomea tulee hoidetuksi hyvin.
Saarikko peräänkuulutti yksittäisiä täsmäkeinoja verotukseen, kuten eläkkeellä töitä tekevien verotuksen laskua ja parempaa kotitalousvähennystä yksineläville.
– Ja jos nyt oikein mietin sydämessäni, ketkä tässä maassa eniten tarvitsisivat verotukseen helpotusta, niin minun vastaukseni on, että omaishoitajat, jotka tällä hetkellä maksavat pienestä palkkiostaan veroa, Saarikko sanoi.
Mikä se hyvätuloinen vasemmistopuolueiden mielestä sitten on?
Petteri Orpo
Perussuomalaiset keventäisi tuloverotusta, jos rahat saadaan kuurnittua kasaan.
– Se edellyttää, että ensin kyetään päättämään siitä, mistä valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden menoja ja tehtäviä karsitaan. Emme suostu tekemään veronalennuksia velaksi ja pahentamaan alijäämää tätä kautta, Riikka Purra sanoi.
Sari Essayah kyseenalaisti suurituloisten veronalennukset puoluejohtajia katsomalla.
– Kun katson tätä rivistöä tässä, tarvitsemmeko me veronalennuksia? Minun mielestäni emme.
Liike Nytin Hjallis Harkimo totesi, että tuloveronalennukset tehdään yleensä silloin, kun talous lähtee nousemaan. Nyt ollaan hänestä silti pakon edessä.
– Keskituloiset ovat köyhtyneet niin paljon, että ellei heille anneta verohelpotuksia, talous kutistuu yhä enemmän. Ostovoima on pienentynyt niin paljon.
Takinkääntö kiky-maksuissa
Puolueiden vasen laita keventäisi työntekijän taakkaa palauttamalla sosiaaliturvamaksuja eli kiky-maksuja työnantajalle. Sitä liputtivat vihreiden Maria Ohisalo, Sanna Marin ja Li Andersson.
– Miksi se ei kelpaa? Se parantaisi kaikkien palkansaajien ostovoimaa, myöskin kaikkien pienipalkkaisimpien, eikä valtio jäisi siitä miinukselle ollenkaan, Andersson sanoi.
Perussuomalaisten puoluejohto on ottanut asiaan kielteisen kannan. Purran mukaan hallituspuolueet unohtavat, että kiky-maksuja kompensoitiin veronalennuksilla.
– Kiky-maksujen siirtäminen työnantajalle valitettavasti heikentää yritysten mahdollisuutta palkata ihmisiä ja investoida sekä heikentää palkanmaksuvaraa, Purra sanoi.
Perussuomalaisten puoluetoimistolta annettiin aiemmin toisenlainen vastaus Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK:n helmikuiseen kyselyyn. Ohisalo piti tätä äänestäjien harhaanjohtamisena.
– Tämä on mielestäni aikamoinen takinkääntö tässä vaiheessa, kun 40 prosenttia on jo antanut äänensä, Ohisalo sanoi.
Marin piti kiky-maksujen palauttamista työnantajille äärimmäisen tehokkaana sekä valtion talouden että pienituloisten ihmisten aseman parantamisen näkökulmasta.
– Kiky-maksun siirtohan tulee maksamaan tavalliselle palkansaajalle 40 000 euroa työuran aikana. Se on aika kova summa. Me haluamme, että tämä palautetaan takaisin työnantajille palkansaajien harteilta, meidän mielestämme se olisi oikeudenmukaista.
Saarikon mielestä vasemmiston logiikka ontuu, sillä kiky-maksujen siirrosta hyötyisivät prosentuaalisesti eniten hyvätuloiset, kuten myös tuloveron kevennyksistä.
– Voi nätisti puhua pienituloisimmista ja palkansaajista, mutta aivan sama logiikka koskee tätä esitystä. Ja lisäksi se hankaloittaisi yritysten asemaa.
Kaduille turvaa
Orpo ja Purra katsoivat Suomen olevan katujengien suhteen jo Ruotsin tiellä, Essayah ja Harkimo näkivät tilanteen olevan viemässä sinne.
Saarikko näki, että Suomessa asialle pystytään tekemään vielä jotain. Keskustajohtaja huomautti, että ulkomaalaistaustaisia nuoria on Suomessa noin 20 000.
– Tiedetään, että näihin jengi-ilmiöihin kuuluu jokunen sata. Sekin on liikaa, mutta pitää asettaa mittasuhteisiin. Tarvitaan sekä pehmeitä keinoja, sosiaaliturvaa, sosiaalityötä, turvallisia koulupäiviä mutta myös kovempia rangaistuksia. Ilman muuta rikoksista pitää rangaista, ja kaikki mikä liittyy väkivaltaan, on rangaistavaa, Saarikko summasi.
