Tänä vuonna Suomessa elävänä syntyneiden määrä on ollut mittaushistorian pienin – kuolleiden määrä nousi ennätyslukemiin, väkiluku kasvoi muuttovoitolla
Suomessa tammi–syyskuussa elävänä syntyneiden määrä oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin, käy ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta väestön ennakkotilastosta.
Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 34 227 lasta, mikä on 3 539 lasta vähemmän kuin viime vuonna.
Kuolleiden määrä samalla aikavälillä taas oli vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian suurin.
Tammi–syyskuussa kuoli 46 111 ihmistä, mikä on 4 239 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennakkotietojen mukaan syntyvyys laski viime vuodesta. Viimeisen 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46.
Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin se oli ennätyksellisen matala. Luku kertoo, kuinka monta lasta henkilö synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Suomen väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana silti lähes 11 000 hengellä. Väestönkasvua piti yllä muuttovoitto ulkomailta. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 31 238 henkeä ja Suomesta ulkomaille 9 993 henkeä. Maahanmuuttoja oli reilut 21 000 enemmän kuin maastamuuttoja.
Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 559 198.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Määrällisesti väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi liki 13 000 hengellä. Seuraavaksi eniten uusia asukkaita sai Pirkanmaa, jossa väkiluku kasvoi lähes 4 000 hengellä. Näissä maakunnissa väestönkasvu oli myös väkilukuun suhteutettuna suurinta.
Määrällisesti suurimman väestötappion koki Kymenlaakso, joka menetti tammi–syyskuussa väestöstään lähes 1 500 henkeä. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki Kainuu.
