Tällaiset asiat täyttävät tasavallan presidentin kalenterin – Varuillaan täytyy olla jatkuvasti, sillä jotain yllättävää voi tapahtua milloin vain
Suu soukalla, varautuminen kaikkeen mahdolliseen ja saumaton yhteistyö. Näin evästävät tulevaa presidenttiä tehtäviinsä valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja presidenttien kanssa työskennelleet.
Presidentti voi Suomessa pysytellä pitkälti päivänpoliittisten sotkujen ulkopuolella. Hän päättää itse, milloin antaa medialle kommentteja, toisin kuin esimerkiksi pääministeri, sanoo Raunio. Pääministeri on median ulottuvilla muun muassa eduskunnassa, mutta presidentti ei.
Presidentti kuitenkin matkustaa paljon, ja vierailuilla suomalaiset toimittajat ovat yleensä mukana. Raunio muistuttaa, että ulkomaanmatkoilla presidentin on varauduttava kommentoimaan yllättäviäkin kysymyksiä myös kansainväliselle medialle ja valtiopäämiehille.
– Siinä on haaste, ettei sano mitä sattuu. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yksittäiset sanavalinnatkin voivat olla hyvin ratkaisevia, professori Raunio sanoo STT:lle.
Tästä syystä hän pitää erittäin tärkeänä, että heti tehtävässä aloittaessaan presidentti Alexander Stubb käy hallituksen kanssa keskustelun yhteistoiminnan säännöistä erityisesti sotilasliitto Natoa koskevissa asioissa.
– Asiat tulisi aina olla koordinoituna hallituksen kanssa, että presidentti tai ministerit eivät lähtisi sooloilemaan tai puhumaan sellaisia asioita, joista ei ole sovittu.
Perustuslaissa määritellään, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asioista päätetään yhteistoiminnassa hallituksen ja presidentin kesken.
Raunio muistuttaa, että Nato-asiat kuuluvat samaan yhteistoimintalausekkeen piiriin, vaikka presidentti Naton huippukokouksissa Suomea edustaisikin.
– Keskustelussa menee tämä koko ajan väärin. Meillä ei ole mitään Nato-presidenttiä, eikä se niin saa mennä, että presidentti yksin määrittelisi Nato-politiikan, koska se ei ole perustuslain mukaan mahdollista.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta linjataan säännöllisesti tp-utvassa eli presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa.
Kukin presidentti rakentaa työkalenterinsa oman näköisekseen, mutta sen muotoutumiseen vaikuttavat paitsi presidentin toiveet, myös muun muassa maailmanpoliittinen tilanne.
Presidentti Sauli Niinistö teki esimerkiksi viime vuonna yhteensä 20 ulkomaanmatkaa, kerrotaan tasavallan presidentin kansliasta.
Matkoista kaksi suuntautui Yhdysvaltoihin ja kaksi Afrikkaan, yksi Latinalaiseen Amerikkaan ja loput Eurooppaan, muun muassa Ukrainaan, Turkkiin ja Naton liittymisseremonioihin Brysseliin. Niinistö osallistui myös kuningas Charlesin kruunajaisiin Britanniassa.
Valtiovierailuja presidentti teki viime vuonna Italiaan, Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan. Niinistö on lähdössä Namibiaan vielä presidenttikautensa lopullakin, sillä hän osallistuu Namibian presidentin Hage G. Geingobin valtiollisiin hautajaisiin.
Viime ja sitä edellinen vuosi olivat maailmantilanteen ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin vuoksi poikkeuksellisia, eikä presidentti ehtinyt tehdä kotimaan matkoja viime vuonna kuin kolme.
Tavallisesti hän on kiertänyt varsin paljon myös Suomessa, kuten myös muun muassa presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari tekivät.
Presidentin on syytä tavata kansalaisia lunastaakseen roolinsa koko kansan presidenttinä. Stubb on myös näin kertonut tekevänsä.
Halonen matkusti paljon myös ulkomailla, hän piti vierailuista, kertoo hänen kanssaan työskennellyt lähde.
Presidentin ensimmäinen ulkomaanvierailu kohdistuu perinteisesti Ruotsiin, ja sinne myös Stubb on kertonut ensimmäiseksi suuntaavansa.
Suomessa presidentti Niinistö isännöi viime vuonna neljä valtionpäämiestason vierailua, joista kahteen sisältyi myös huippukokous laajemmalla kokoonpanolla.
Lisäksi presidentin ohjelmassa on ollut muita korkean tason tapaamisia kuten pääministerien, ulkoministerien tai parlamenttien puheenjohtajien sekä kansainvälisten järjestöjen edustajien ja asevoimien komentajien vierailuja.
Niinistö on pitänyt yhteyksiä kansainvälisiin kollegoihinsa maailmalla paljon myös puhelimitse, koska hänellä on jo runsaasti valmiita kontakteja.
Muita presidentti Niinistön tapaamisia ja tilaisuuksia Presidentinlinnassa ja Mäntyniemessä järjestettiin lähes 150. Näistä ovat esimerkkinä muun muassa Kultaranta-keskustelut.
Presidentin työhön kuuluu ulkomaanmatkoja ja hohdokkaita illallisia kuninkaallisten kanssa, mutta paljon hän työskentelee myös työhuoneessaan Helsingissä.
Presidentillä on työhuoneet Presidentinlinnassa ja Mäntyniemessä, jossa hän tavallisesti myös asuu. Stubb asuu kautensa aluksi valtion vierastalossa, koska Mäntyniemi menee remonttiin, joten myös toinen hänen työhuoneensa on todennäköisesti vierastalossa.
Viereisessä huoneessa istuu presidentin assistentti.
Kerran viikossa presidentillä on kabinettinsa eli lähimpien avustajiensa kanssa kokous, jossa he käyvät läpi tulevien viikkojen ohjelmaa matkoineen ja esiintymisineen.
Kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin tulee paljon, ja presidentti itse päättää, mihin niistä osallistuu: haluaako hän mennä esimerkiksi kesällä maatalousnäyttelyyn, venenäyttelyyn tai asuntomessuille vai viettää vapaampaa aikaa.
Niinistö on puhunut paljon ilmastonmuutoksesta ja luonnonsuojelusta ja osallistunut muun muassa niitä sivuaviin tapahtumiin.
Presidentin viikkorutiineihin kuuluvat kabinetin kanssa pidettävän kokouksen lisäksi presidentin esittely perjantaisin Valtioneuvoston linnassa. Tuolloin presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Lisäksi tp-utva kokoontuu lähes viikoittain.
Presidentit ovat myös tavanneet pitää säännöllisesti yhteyttä etenkin eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan ja puolustusvaliokuntaan ja tärkeimpiin ministeriöihin.
Presidentti on siinä onnekkaassa asemassa, että hänellä on talo täynnä henkilökuntaa ja asiantuntija-avustajat, joiden ainoa tehtävä on auttaa presidenttiä niin, että hän tuntee olonsa turvalliseksi, on kaikesta perillä ja selviytyy tehtävistään kunnialla.
Kahvipöydissä on kannettu huolta siitä, ehtiikö Stubb urheilla riittävästi, mutta kunnostaan ovat useimmat aiemmatkin presidentit pitäneet huolen. Itse voi sitten valita, käykö yksityisellä salilla vai ryhmätunneilla, kuten Halonen, joka harrasti vatsatanssia.
STT:n haastattelemat lähteet tuntevat sympatiaa turvamiehiä kohtaan, sillä vaikka he erinomaisessa kunnossa ovatkin, saattaa tulevan presidentin triathlon-harrastus ottaa koville.
Presidentit saavat Suomessa myös erittäin paljon kirjeitä kansalaisilta. Eräs lähde luonnehtii määrää ”ihan älyttömäksi”. Niihin pyritään vastaamaan, mutta se työllistää ennen kaikkea kabinettia. Avustajat lukevat kirjeet ja valitsevat joukosta presidentin pöydälle päätyvät.
Tärkeintä on, että presidentti löytää ympärilleen ihmiset, joihin hän voi luottaa sataprosenttisesti.
Presidentin työ on periaatteessa jatkuvaa, vaikka hyvällä suunnittelulla hän voi järjestää itselleen vapaa-aikaakin. Silti hänen pitää olla koko ajan varautunut esimerkiksi onnettomuuksien tai sotien varalta.
Kukaan ei pakota presidenttiä, mutta kansa kaipaa keulakuvaltaan vaikkapa yhteisen surun jakamista. Esimerkiksi Halonen sai aikanaan kritiikkiä siitä, että reagoi myöhään Thaimaan tsunamiin.
Presidentti Niinistö varoitteli kuluneella viikolla, että hänen seuraajansa alkukauden suurimmat haasteet liittyvät siihen, että tällä hetkellä näköpiirissä ei ole juuri ennalta-arvattavuutta. Pahimmillaan presidentti voi joutua päivittäin uuden kanssa tekemisiin, Niinistö sanoi.