Syyrian sota: Venäjä jätti jalan oven väliin

Venäjä kiepautti Syyrian sodan asetelmat jälleen uusiksi ilmoittamalla joukkojensa vetämisestä maasta.

STT keräsi yhteen asiantuntija-arvioita siitä, minkälaisia seikkoja päätöksen taustalla voi olla ja mitä seuraavaksi on luvassa.

Täsmällistä syytä vetäytymiseen ei tosin tiedetä kuin Kremlin muurien sisällä.

1. Tavoite saavutettu – tavallaan

Yksi selitys Venäjän toimille on, että se on saavuttanut haluamansa ainakin osittain ja nyt on hyvä hetki lähteä.

– Venäjä katsoo vakauttaneensa Syyrian hallituksen aseman sisällissodassa ja avustaneensa rauhanneuvottelut alkuun. Sisällissota on Venäjän näkökulmasta saatettu tyydyttävään tilanteeseen, sanoo strategian opettaja Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Kukkolan mukaan alussa Venäjän tavoitteena ei ollut poliittisen prosessin käynnistäminen, tuskin myöskään vakava kriisi Turkin kanssa, vaan Syyrian hallituksen sotilaallinen pelastaminen.

Uusin kierros Syyrian rauhanneuvotteluissa alkoi maanantaina Genevessä, ja helmikuun lopulla alkanut tulitauko on pääosin pitänyt.

Aleksanteri-instituutin tutkijan Hanna Smithin mukaan vetäytymisellä Venäjä voi pedata itselleen neuvotteluasemia.

– Venäjä on nyt tehnyt päällisin puolin myönnytyksen. Muita on helppo syyttää, jos rauhanneuvottelut eivät onnistu, ja silloin Venäjä voi sanoa, että teki kaikkensa.

2. Vaikeudet kasaantuvat

Vetäytymisen puolesta puhuu sekin, että sotaretken pitkittyminen olisi tullut kalliiksi taloudellisesti ja poliittisesti.

– Venäjällä on tullut esille kauhuskenaario, että Syyriasta olisi tullut uusi Afganistan. Lisäksi jännitteet kiristyivät erittäin paljon, kun sodassa olivat mukana Saudi-Arabia, Turkki ja kurdit, Smith sanoo.

Myös Kukkola katsoo, että Venäjä haluaa välttää pitkäaikaisen sitoutumisen konfliktiin. Aseellinen tuki on tullut kalliiksi, ja kalusto vaatii huoltoa.

– Tämä voi edesauttaa neuvotteluja ja suhteiden normalisoitumista Turkin kanssa, millä on taloudellista merkitystä molemmille maille, hän jatkaa.

Smith arvelee, että Venäjä haluaa pitää valmiudessa sotajoukkoja, joita voidaan käyttää Itä-Ukrainassa. Joukkojen aktivoinnista ei silti lähitulevaisuudessa näy merkkejä.

– Venäjä on ollut huolissaan Ukrainan argumentaatiosta. Jos ratkaisua ei löydy, sekin maksaa Venäjälle jatkuvasti.

Kyseessä ei ole totaalinen vetäytyminen Syyriasta. Venäjän käyttöön jäävät Khmeiminin lentotukikohta ja Tartusin laivastotukikohta. Maahan jää lisäksi venäläisjoukkoja, jotka voidaan aktivoida nopeasti.

– Syyriaan jää todennäköisesti merkittävä määrä Venäjän sotilasneuvonantajia, jotka käytännössä tukevat hallituksen joukkoja. Venäjä säilyttää joka tapauksessa kyvyn iskeä Syyriassa muun muassa merivoimien ja ilmavoimien risteilyohjuksilla, sanoo Kukkola.

Kukkola arvioi, että Venäjän perimmäisenä tavoitteena on ystävällismielinen Syyria, joka tarjoaa Venäjän käyttöön sotilastukikohtia, ostaa siltä aseita ja tukee sitä poliittisesti Lähi-idässä.

Tämän takaamiseksi Venäjä pyrkii todennäköisesti vaikuttamaan rauhanneuvotteluihin ja poliittiseen prosessiin.

Ja tietysti Kreml saattaa taas yllättää, kuten on tapana ollut.

– Venäjä on saanut yllätysten kautta aina hyötyä itselleen. Nyt on oltu vähän aikaa ilman yllätyksiä, joten se, että yllätys tuli, ei oikeastaan ole yllätys, muotoilee Smith.