Suurin osa puolueista jää kauas 1,5 asteen ilmastotavoitteesta – järjestöjen mukaan vain kaksi on lähellä riittävää kunnianhimoa

Eduskuntapuolueista vain vihreiden ja vasemmistoliiton ilmasto-ohjelmat ovat lähellä riittävää linjaa, jolla maailman keskilämpötilan nousu saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen.

Asia käy ilmi ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tekemästä selvityksestä, jossa on vertailtu puolueiden ilmastokantoja.

Järjestöt korostavat, että 1,5 asteen tahdissa pysymiseksi Suomen olisi vähennettävä päästöjä 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat ilmaisseet tavoittelevansa 60 prosentin päästövähennyksiä. Ylen ilmastokyselyssä SDP ilmoitti sitoutuvansa vähintään 55 prosentin vähennyksiin.

Ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen huomauttaa, että Suomen pitäisi olla valmis kirittämään päästövähennystavoitetta riippumatta siitä, korottaako EU yhteistä 2030-päästövähennystavoitetta.

– Olisi tärkeää, että Suomessa näytettäisiin edelläkävijyyttä, sillä ei muuten muitakaan EU-maita saada kiritettyä päivittämään yhteistä tavoitetta, Rahunen sanoo.

Järjestöjen tekemässä selvityksessä on vedetty yhteen puolueiden kannat 30 ilmastotoimeen. Puolueista vihreät oli valmis sitoutumaan lähes kaikkiin ehdotuksiin ja vasemmistoliitto suurimpaan osaan, kun taas perussuomalaiset ei suoraan kannattanut yhtäkään ilmastotoimea.

Tuoreiden kannatusmittausten kärkeä pitävä SDP kannatti lähes puolta ilmastotoimista. Kokoomus ja keskusta ovat valmiita sitoutumaan noin kolmannekseen ehdotuksista.

Päästövähennystavoitteiden lisäksi selvityksessä käytiin läpi puolueiden kantoja muun muassa fossiilisista polttoaineista irtautumiseen, hiilinieluihin, liikenteen kehittämiseen, rakennusten energiatehokkuuteen ja ruoantuotantoon.

Lähes kaikki selvityksessä mukana olleet yhdeksän eduskuntapuoluetta olisivat valmiita palauttamaan energiaremonttien tuen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Keskusta ja perussuomalaiset eivät ilmaisseet kantaansa kysymykseen.

– Rakennusten energiatehokkuudessa on tosi iso päästövähennyspotentiaali, WWF:n Rahunen huomauttaa.

Ruoantuotannon osalta vihreät, vasemmistoliitto, SDP ja kokoomus olisivat valmiita uudistamaan tukijärjestelmää niin, että kotimaista kasviproteiinien tuotantoa tuettaisiin ja lihantuotantoa vähennettäisiin.

Selvityksen mukaan toimea vastustaneet puolueet perustelivat kantaansa kotimaisen ja ulkomaisen lihantuotannon eroilla.

Julkisissa hankinnoissa kasvisruoan osuuden kasvattamista vähintään 50 prosenttiin tukivat vain vihreät ja vasemmistoliitto, kun muut vastustivat tai eivät ottaneet kantaa kysymykseen.

Järjestöt antavat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ilmastopolitiikalle kohtalaisen kokonaisarvosanan.

Järjestöjen mukaan kuluneen hallituskauden myönteisiä saavutuksia on muun muassa kivihiilen energiakäytön kielto, joka astuu voimaan vuonna 2029.

Järjestöt moittivat mennyttä hallitusta esimerkiksi metsähakkuista sekä metsiensuojelun rahoituksen heikentämisestä. Lisäksi järjestöjen mukaan hallitus epäonnistui karsimaan ympäristölle haitallisia tukia.

– Yleiskuva on tappiollinen ilmastolle. Tällä hallituskaudella ei saatu aikaan niitä suuria päätöksiä, joita olisi pitänyt saada aikaan, arvioi ilmastoasiantuntija Hanna Aho kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

Aho huomauttaa, että hallituskauden toimissa oli monia ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi kivihiilikiellolla otettiin askel kohti fossiilisista polttoaineista irtautumista, mutta toisaalta hallitus alensi turpeen verotusta verrattuna aiempiin hallituksiin, mikä osaltaan voi kasvattaa päästöjä.