Surullisen kuuluisan sixpackin synnystä 10 vuotta – Kataisen hallitus muistetaan Caruna-kaupoista ja mynkään menneistä rakenneremonteista

Historia

Kun ideologinen liima puuttuu, se yleensä myös näkyy.

Kymmenen vuotta sitten juhannuksen alla aloittanut pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus muistetaan yhtenä viime vuosikymmenten huonoimmista.

”Sixpackiksi” ristitty kokoomuksen, SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja RKP:n aatteellisesti risainen kokoonpano ei saanut peliään kulkemaan kunnolla missään vaiheessa. Hallituskaudelle kaavaillut isot uudistukset kaatuivat yksi toisensa jälkeen ja aikaansaaduissa päätöksissäkin oli usein poliittisesti vesittyneen kompromissin maku.

Huhtikuun 17. päivänä 2011 käydyissä eduskuntavaaleissa kokoomus oli onnistunut ensimmäistä kertaa historiassaan yltämään eduskunnan suurimmaksi puolueeksi 44 kansanedustajalla. Kaulaa sosiaalidemokraatteihin jäi kaksi edustajaa.

Hallitustunnustelijana asemaan suurimman puolueen puheenjohtajana päässyt Katainen sai kieltämättä käteensä poikkeuksellisen huonot kortit.

Vuoden 2011 ”jytkyvaaleissa” suomalainen puoluejärjestelmä meni perussuomalaisten suurvoiton myötä uusiksi. Kun perussuomalaiset ja katastrofaalisen tappion kärsinyt keskusta jäivät oppositioon, vaihtoehdoksi jäi pienemmillä puolueilla topattu sinipunapohja.

Sinipunarungolle kootut monipuoluehallitukset olivat toimineet vielä SDP:n ja pääministeri Paavo Lipposen johdolla hyvin. Nyt SDP ja kokoomus eivät kuitenkaan enää saaneet eduskuntaan enemmistöä, mikä vahvisti hallituksen keskisuurten ja pienten puolueiden asemaa – hallituksen toimintakykyä kalvavin seuraamuksin.

Jyrki Kataisen hallituksessa oli puolueita politiikan eri laidoilta.

Kevään 2011 hallitusneuvottelut olivat todella vaikeat. Niitä sotki ja viivytti jo alkuvaiheessa riitely Kreikan ja Portugalin tukipaketeista.

Vitkaisesti edennyt ensimmäinen yritys epäonnistui, kun SDP ja vasemmistoliitto marssivat yllättäen Säätytalosta ulos 1. kesäkuuta riitauduttuaan pahoin kokoomuksen kanssa.

Kataisen mahdollisuudet jatkaa hallitustunnustelijana näyttivät epävarmoilta. Kokoomusjohtaja pyysi keskustaa vasemmistopuolueiden korvaajaksi, ja puolue näytti hankkeelle vihreää valoa.

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi perusteli keskustan kannanmuutosta sillä, että hallituksen muodostaminen ilman keskustaa oli alkanut näyttää mahdottomalta. Keskusta maanitteli myös perussuomalaisia lähtemään mukaan.

Epäselvässä tilanteessa spekuloitiin myös SDP:n johtamalla kansanrintamahallituksella. Kesäkuun 7. päivänä Katainen sai kuitenkin eduskuntaryhmien puheenjohtajilta yksimielisen mandaatin jatkolleen hallitustunnustelijana.

Kesäkuun 10. päivänä Katainen ilmoitti, että neuvotteluja jatketaan entisellä kuuden puolueen porukalla. Hallitusohjelma valmistui perjantaina 17. kesäkuuta. Aikaa eduskuntavaaleista oli ehtinyt kulua tasan kaksi kuukautta.

Ministerien määrä väheni edellisestä hallituksesta yhdellä 19 ministeriin. Kokoomus ja SDP saivat kumpikin kuusi salkkua, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kaksi ja kristillisdemokraatit yhden.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kataisen hallituksen 22. kesäkuuta. Hallituksella oli eduskunnassa takanaan 125 paikkaa. Rivit repesivät kuitenkin jo 30. kesäkuuta, kun vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät hallitukselle epäluottamusta ja erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä.

Vaalikauden tärkeimmäksi rakenneuudistukseksi Katainen nosti kuntauudistuksen, jolla kuntien määrä piti pudottaa noin sataan sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Vahvoihin peruskuntiin nojannut kuntauudistus ajautui kuitenkin kriisiin vuoden 2012 alussa, kun valtiovarainministeriön salainen 70 kunnan kartta vuodettiin julkisuuteen. Syntyneessä kuntakapinassa puolet kunnista lyöttäytyi hankkeelle poikkiteloin.

Sammahtaneen kuntauudistuksen tilalle hallitus viritteli sote-uudistusta. Sitäkään ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, vaikka maaliskuussa 2014 Katainen yllätti ilmoittamalla kaikkien puolueiden sote-sovusta kuntayhtymämallin pohjalta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen muodostivat sixpack-hallituksen johtokaksikon.

Julkista taloutta Kataisen sixpack sopeutti sekä leikkauksin että veronkorotuksin. Talouspäätöksistä onnistuneimpana pidetään yhteisöveron laskemista 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.

SDP:n ay-siivessä pahalla silmällä katsottu päätös johti kuitenkin sen kuitanneen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) syrjäyttämiseen puolueensa johdosta keväällä 2014.

Kataisen sixpackin päätöksistä edelleen muistelluimpia on myös Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle. Joulun alla 2013 tehty päätös nosti suurella osalla sähköasiakkaita siirtohinnat pilviin.

Hallituksen taival päättyi ennenaikaisesti kesällä 2014, kun pääministeri Katainen siirtyi EU-komission varapuheenjohtajaksi. Jo paria kuukautta aiemmin hallituksen oli jättänyt vasemmistoliitto, joka ei suostunut nielemään kehysriihessä perusturvaan tehtyjä leikkauksia.

Kataisen hallituksen ohjelmaa yritti saattaa loppuun sitä seurannut Alexander Stubbin (kok.) hallitus, mutta onnettomin tuloksin.

Kevään 2015 eduskuntavaalien alla poliittisen ryhtinsä täysin menettänyt Stubbin hallituskombo äänesteli eduskunnassa ikimuistoisesti nurin jopa omia esityksiään.

Sekasorron siivittämänä Juha Sipilän johtama keskusta rynnisti opposition kakkospuolueen paikalta pääministeripuolueeksi ja Timo Soinin perussuomalaiset onnistuivat uusimaan neljän vuoden takaisen jytkynsä.