Supernanny Pia Penttala sanoo suorat sanat sängyn petaamisesta – "Täysin unohdettuja asioita"
Tv:stä tuttu psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala kiinnitti Supernanny Suomi -ohjelmaa tehdessään huomiota siihen, että monissa perheissä ei enää pedata sänkyjä.
Keskustan eduskuntaryhmän tilaisuudessa suomalaisperheiden tilanteesta puhunut Penttala uskoo, että asialla on syvempi merkitys.
– Aamulla kun ihminen herää, hän petaa sängyn ja nostaa verhon. Se on täydellinen viesti keholle toimintakyvyn alkamisesta, Penttala sanoi Helsingin keskustakirjastossa Oodissa.
Tavallisten asioiden tärkeyttä Penttala haluaa korostaa. Hän kertoo, että nyt pedit voivat olla jatkuvasti sekaisin ja lapset nukkuvat niissä verkkarit jalassa.
Sängyn petaamisen ohella Penttala pitää yhtä lailla tärkeänä sitä, että iltaisin valoja aletaan himmentää, suljetaan ruudut, vedetään verhot kiinni ja avataan sängyt.
– Taas tulee täydellinen viesti keholle, että kohta aletaan nukkumaan ja rauhoittumaan. Nämä ovat pieniä, helppoja ja täysin unohdettuja asioita, mutta niillä on valtava merkitys, jotta voimme tukea lapsen kasvua ja kehitystä.
Penttala harmittelee etenkin älylaitteiden ja muiden ruutujen jatkuvaa läsnäoloa.
– On ihan punainen vaate monelle vanhemmalle kun sanon, että teillä on viisivuotias mukula kotona, joten seitsemän aikaan valoja himmeämmäksi ja noista neljästä ruudusta enintään yksi päälle.
Perhe ei ole yhdessä kotona silloin, kun jokainen on yksin oman ruutunsa kanssa, Penttala huomauttaa. Silloin ei puhuta yhteistä kieltä tai käydä läpi päivän tapahtumia.
Penttala kehottaa perheitä istumaan yhteiseen ruokapöytään ja tekemään asioita yhdessä. Silloin saa tapella, nauraa, itkeä tai vitsailla.
– Tavallisuus ja maalaisjärkisyys, Penttala painottaa.
Niitä tarvitaan, jotta perheissä voidaan hyvin.
Lasten empatiakyky on heikentynyt, ja se näkyy väkivaltatekoina kaduilla.
Pia Penttala
Kouluihin vaaditaan nyt tunnetaito-opetusta, ja se on Penttalan mielestä ”ihan ookoo”.
– Mutta kyllä ne tunteet ja taidot opetellaan kotona omien vanhempien kanssa. Siellä on turvallinen aikuinen, tuttu läheinen, ja lapset näkevät, kuinka vanhemmat käyttävät tunteitaan ja säätelevät niitä.
Penttalan mukaan tällaista vuorovaikutusta tarvitaan, jotta lapsetkin oppivat säätelemään tunteitaan kodin ulkopuolella.
– Mutta suomalaisten lasten empatiakyky on heikentynyt, ja se näkyy väkivaltatekoina kaduilla. Eli kyllä meillä on oikeasti töitä ja tekemistä.
Penttalan mukaan Suomessa on jo valtava määrä alakouluikäisiä ja päiväkoti-ikäisiä lapsia, jotka ovat niin täynnä stressitiloja ja multitaskaamista, että ikätasoinen kasvu ja kehitys vaarantuvat.
– Mitä enemmän tulee yksinoloa ja multitaskaamista lapselle, sitä vaarallisempana näen ison yhteisön, jossa eletään.
Penttala sanoo olevansa valmis ”menemään barrikadeille” sen puolesta, että Suomeen saataisiin lisää perhepäivähoitajia ja päiväkoteihin pieniä lapsiryhmiä.
Hän haikailee jopa paluuta niihin perusasioihin, mitä varten lasten päivähoito on perustettu.
– Vanhemmat lähtevät töihin ja pitää olla paikka, jossa lapsi saa ruokaa, leikkiaikaa ja nukkumista. Olemme aika kaukana tällaisesta, kun puhumme isoista monitoimilaitoksista, joissa lapset viettävät päiviä, hän sanoi.
Kasvatusalan ammattilaisen puhe upposi keskustan puheenjohtajaan Antti Kaikkoseen, jonka mukaan ylisuurten päiväkotien ihannoinnissa ollaan Suomessa menossa liian pitkälle.
– En mitenkään jaksa uskoa, että satojen lasten jättipäiväkodit olisivat hyväksi lapsille, henkilökunnalle tai perheille. Helposti menetetään sellaista rauhaa, mitä lapset tarvitsevat.
Kaikkonen mukaan olisi paikallaan miettiä jopa rajaa sille, miten isoja päiväkoteja saa rakentaa.
– Sellainen on joskus ollut, mutta ei ole valitettavasti enää. Tämän heitän kyllä pohdittavaksi, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan yli tuhannen lapsen peruskouluja ei myöskään kannattaisi rakentaa.
Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoi, että Espoossakin on linjaus, jonka mukaan alle tuhannen lapsen kouluja ei rakenneta.
– Nämä sekä avoimet oppimisympäristöt joutavat roskakoppaan. Tilanne on mennyt siihen, että meidän täytyy alkaa suojelemaan lasten ympärillä olevia yhteisöjä.
Kemppi huomautti, että pieniin yksiköihin ei päästä vain toivomalla, sillä päättäjien ajatukset ovat jo menneet siihen, että suuruus on kaunista.
– Niin pitkään kun katsotaan suuruuden ideologiaa, ei päästä vastakkaiseen kehitykseen ilman lainsäädäntöä. Sen takia minulla olisi valmiutta jopa rajoittaa niin, että päiväkodit eivät olisi yli 60 lapsen kokoisia, Kemppi sanoi.
Koulujen oppitunteja ollaan rauhoittamassa kännyköiltä lainsäädännöllä, mutta Pia Penttalan mielestä keskustelu älylaitteista tulee koko ajan jälkijunassa.
– Onko ikärajoja puhelimiin tai sovelluksiin tai ovatko puhelimet pois tunneilta, sillä ei ole enää mitään merkitystä, se juna meni jo, hän sanoi.
Penttalan mukaan ammattilainenkin kokee itsensä pieneksi tämän valtavan asian edessä. Hän täsmentää pitävänsä silti hyvänä, että ”tehdään edes jotain”.
– Mutta miten pystyttäisiin tekemään vahvaa tapakasvatusta, että miten niiden kännyköiden kanssa ollaan, siihen tarvittaisiin enemmän linjauksia.
Penttalan mukaan tässäkin kaikki lähtee kodeista, ja vanhempien pitäisi ensin itse katsoa, miten he laitteiden kanssa toimivat. Pelkkää laitekieltoa hän ei suosittele.
– Nuoret osaavat käyttää laitteita myös hyvillä tavoilla.
– Aihe on vanhemmille tosi vaikea tällä hetkellä, ja ymmärrän sen. Näistä asioista ei ole mitään mallia eikä neuvoa entuudestaan, Penttala totesi.