Suomi saa ensimmäisen erän EU-rahoista – Saarikko: Talous ei kaipaa elvytystä, vaan kestävää kasvua
EU-maiden valtiovarainministerit ovat tyytyväisiä Suomen suunnitelmaan EU:n elpymisrahojen käytöstä koronakriisin jälkeisessä ajassa, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi heti kokouksen jälkeen medialle.
Samassa kokouksessa käsiteltiin myös Viron ja Romanian suunnitelmat. Taustalla oli jo komission myönteinen arvio Suomen suunnitelmasta.
– Komission arviossa Suomi sai kaikista arviointikriteereistä parhaan a-luokituksen, eli suunnitelmaamme pidettiin hyvänä, uskottavana ja kriteerejä vastaavana, Saarikko kertoo.
Suomi ja kaikki muutkin jäsenmaat saivat kuitenkin b-luokituksen siitä, että suunnitelmien kustannusarviot eivät ole täydellisiä.
Suomi saa ensin käyttöönsä 13 prosenttia elpymisrahoistaan eli noin 271 miljoonaa euroa.
Suomen kokonaissaanto kaikista EU:n rahoitusohjelmista on arvion mukaan 2,9 miljardia euroa, Saarikko kertoo.
Isoimmasta paketista eli elpymis- ja palautumistukivälineestä Suomen osuus on 2,1 miljardia.
Vielä ei kuitenkaan ole täysin varmaa, mikä on Suomen lopullinen saantosumma.
– Lopullinen saanto ratkeaa ensi kesänä. Arvio Suomen enimmäissaannosta perustuu toistaiseksi talousennusteeseen, ja siksi siihen liittyy epävarmuustekijöitä.
Saarikon mukaan Suomi on varautunut siihen, että summa voi muuttua, ja rahaa on laitettu liikkeelle minimiperiaatteen mukaisesti.
– Ettei käy niin, että olemme etupainotteisesti laskeneet rahaa liikkeelle enemmän kuin lopullinen saanto olisi.
Suomen suunnitelmassa yli 50 prosenttia rahoista kohdistetaan vihreään siirtymään.
EU edellytti, että vihreän siirtymän osuus olisi 37 prosenttia kunkin maan saannosta, Saarikko kertoo. Vihreä siirtymä torjuu ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista.
– Suunnitelma on saanut erityistä kiitosta siitä, että se korostaa vihreän siirtymän toimenpiteiden osuutta.
– Näillä investoinneilla tuetaan sitä hallituksen tavoitetta, että tämä maa olisi hiilineutraali vuonna 2035, Saarikko sanoo.
Suomi käyttää elpymisrahansa kestävän kasvun ohjelmassa, joka perustuu rakenteellisille uudistuksille ja kestäville investoinneille.
Saarikon mukaan elvyttävästä paketista puhuminen johtaa harhaan.
– Ei talous juuri nyt kaipaa elvytystä, vaan näillä toimilla rakenteellisesti uudistetaan taloutta kestävämmäksi. Se on merkittävä ero, jota haluan korostaa.
– Siksi Suomi nimitti tämän kestävän kasvun ohjelmaksi eikä elpymissuunnitelmaksi, mikä EU:n käsitteistö oli.
Saarikko huomauttaa, että talouden kasvu hiipuu ennusteiden mukaan Suomessa 2023 eteenpäin.
– Se tarkoittaa, että ellemme pääse pitkäjänteisen kasvun kyytiin, meidän hyvinvointimme taso on väistämättä uhattuna.
Kiittävää palautetta EU:lta on Saarikon mukaan tullut Suomen panostuksista älykkääseen ja kestävään kasvuun.
Kestävän kasvun ohjelman isoimmat satsaukset kohdistuvat ensi ja sitä seuraavaan vuoteen. Nyt saatava ennakkoerä on budjetoitu jo liikkeelle toukokuun lisätalousarviossa.
– Nyt Suomi saa sen rahan takaisin EU:lta, mikä lisätalousarviossa laitettiin maksatukseen, Saarikko toteaa.
Kasvuohjelman rahoja laitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, työmarkkinauudistuksiin kuten eläkeputken poistoon ja pohjoismaiseen työvoimapalveluiden malliin.
Vihreässä siirtymässä rahoitusta osoitetaan esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, kotitalouksien ja julkisten rakennusten öljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latauspisteiden lisäämiseen.
Digitaalisia investointeja tehdään muun muassa 6G.hen ja tekoälyyn, ja TKI-investoinnit linkittyvät vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Suomen arvion mukaan elpymispaketti nostaa maan BKT:tä 0,1–0,2 prosenttiyksikköä, EU:n mukaan 0,4–0,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2026 mennessä.
– Ero selittyy sillä, että EU:n luvussa katsotaan olevan mukana koko EU-alueen taloudellinen toipuminen ja nousu, ja muiden maiden vastaavien ohjelmasatsauksien heijastevaikutukset Suomen talouteen, valtiovarainministeri kertoo.
Oikeusvaltio-ongelmien EU-jäsenmaiden Puolan ja Unkarin elpymisrahoista ei ole päätöstä.
Saarikon mukaan Euroopan unionin tuomioistuimen Puolalle määräämä miljoonan euron päivittäin sakko oikeusvaltiorikkomuksista on erittäin vahva viesti.
– Se on poikkeuksellista, että unionin tuomioistuin määrää uhkasakkoja niin kutsuttuna välitoimena ennen lopullisen tuomion antamista, hän sanoo.
Puola on hakenut kaikkiaan 36 miljardia euroa elpymisrahoja.
– Komissio on vain tähän mennessä ilmoittanut meille muille jäsenmaille jatkavansa Puolan ja Unkarin elpymisen rahoitussuunnitelmien arviointia, ja käyvänsä tiivistä dialogia.
Saarikko sanoo, että edessä voivat olla hyvin pitkät ja vaikeat neuvottelut.
– Voin todeta valtiovarainministerien keskusteluista, että korruptioon, oikeusvaltioon ja oikeuslaitokseen liittyvät teemat ovat olleet vahvasti puheenaiheena, kun eri jäsenmaiden toimia on arvioitu.
Saarikko huomauttaa, että kaikkien jäsenmaiden kohdalla maksatus voi keskeytyä, mikäli jäsenmaat eivät noudata suunnitelmiaan EU-rahojen käytöstä.