Suomi loistaa digitalisaatiovertailussa Viroa edellä – "Emme ole pitäneet hirveästi meteliä siitä mitä on tehty"
Suomi sijoittui toista vuotta peräkkäin ensimmäiseksi Euroopan komission digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksissä (DESI). Indeksin avulla komissio on seurannut Euroopan unionin jäsenvaltioiden digitaalista edistymistä vuodesta 2014 lähtien.
Suomi on siis digitalisaatiossa EU:n edistynein maa. Mutta tunnetaanko Suomi digitalisaation suurvaltana?
Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari toteaa, että esimerkiksi Viro on markkinoinut itseään kansainvälisesti huomattavasti tehokkaammin. Hänen mukaansa Viro on pystynyt luomaan itselleen mainetta digitalisaation uranuurtajana.
– Suomi on aina ollut Viroa edellä DESI-vertailussa. Me emme ole Suomessa pitäneet hirveästi meteliä siitä mitä on tehty.
Suomen digiporskutus on Viskarin mukaan pohjustettu jo vuosikymmeniä sitten.
Maassa on ollut vuodesta 1974 lähtien sähköinen väestörekisteri. Arjessa sitä ei tule helposti ajatelleeksi, mutta juuri se on hänen mukaansa vahvistanut monia muita asioita.
– Tietojeni mukaan Suomi ja Tanska ovat maailman ainoat maat, joissa ei väestölaskentaa tarvitse tehdä. Se kertoo väestötietojen eheydestä. On aika tavallista, että monissa maissa esimerkiksi pitää ensin rekisteröityä äänestäjäksi ennen kuin voi äänestää.
Edistyneen väestötietojärjestelmän lisäksi perusrekisterijärjestelmiin lukeutuvat muun muassa kartta-aineistot, kaupparekisteri ja kiinteistötietojärjestelmä.
Esimerkiksi kaupparekisteriin tallennettuja yritysten nimenkirjoittajatietoja hyödynnetään sähköisessä yrityksen puolesta asioinnissa.
Sähköiset valtakirjat taas ovat esimerkki Digi- ja väestötietoviraston luomista taustapalveluista, jotka ovat hyödynnettävissä toimialasta riippumatta. Sähköisen valtakirjan voi Suomi.fi:ssä antaa toiselle henkilölle esimerkiksi reseptilääkkeiden noutamiseen apteekista tai veroasioiden hoitamiseen.
– Pohja digitalisaatiolle on tehty kauan aikaa sitten. Sen ansiosta kehitys on helpompaa kuin monissa muissa maissa, Viskari toteaa.
Viskari katsoo, että Suomen erityinen vahvuus digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehittämisessä on toteutusten laaja-alaisuus.
– Keskusjohtoisesti tehdään vain taustapalveluita, jotka helpottavat eri toimijoita. Varsinaista digitalisaatiota toteuttavat käytännössä kaikki organisaatiot.
Apteekkien sähköisten valtakirjojen lisäksi viime vuosien keskeisiä kansallisia toteutuksia ovat olleet kantapalvelut ja sähköiset reseptitiedot.
Viime vuosina Suomessa on keskitytty myös parantamaan sähköisten palveluiden käyttäjäystävällisyyttä.
– Palveluita on ollut tarjolla, mutta monet niistä ovat olleet vaikeita käyttää. Siinä on menty paljon eteenpäin.
Sen lisäksi niin sanottuun digitukeen on panostettu. Digituessa autetaan heitä, jotka haluaisivat käyttää sähköisiä palveluita, mutta tarvitsevat siihen tukea ja opastusta.
Viskarin mukaan lähitulevaisuuden haaste ei ole sähköisten toteutusten puuttuminen. Sen sijaan tiedon liikkumisen eri järjestelmien välillä pitäisi olla sujuvampaa.
– Esimerkiksi potilastietojen pitää välittyä tehokkaammin terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. Nyt kansalaiselta joudutaan kysymään samoja asioita monessa paikassa.
Juuri tiedon välittymisen ja taltioinnin tehokkuus on yksi digitalisaation keskeisimmistä hyödyistä.
– Väestö ikääntyy eikä koronakriisikään helpota, eli palveluiden kysynnän voi odottaa kasvavan entisestään. Toisaalta veroaste on jo suhteellisen korkea. Jos Suomessa halutaan säilyttää hyvinvointipalvelut, ne on saatava toteutettua edullisemmin.
Palveluiden tuottamisesta on Viskarin mukaan tehtävä tehokkaampaa.
– Digitalisaation myötä pystytään sekä käyttämään verorahoja entistä paremmin että tuottamaan entistä parempia palveluita, jotka ovat kansalaisen käytössä aina, hän kiteyttää.
Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja ei pidä kuitenkaan realistisena, että julkisten palveluiden sähköistyminen korvaisi lähitulevaisuudessa perinteisiä palveluita.
– On huomioitava, että palvelujen on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla. Suunta on siis se, että julkisten palveluiden tarjonta monipuolistuu ja kansalainen pystyy itse valitsemaan käyttämänsä palvelun. Suurimmalla osalla kansalaisista asiointi suuntautuu omaehtoisesti sähköisiin palveluihin.
Viskari katsoo, että sähköisiin palveluihin suuntautumisen edellytykset ovat Suomessa hyvällä tolalla. DESI-vertailussa korostuukin suomalaisten keskimääräistä parempi koulutuksen ja osaamisen taso.
– Suomalaisilla on sekä mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita että keskimäärin riittävä osaaminen siihen.
Viskarin mukaan sähköisten palveluiden käyttö onnistuu kohtuuhintaisten ja suhteellisen kattavien verkkoyhteyksien ansiosta.
Meneillään olevista digihankkeista hän mainitseekin 5G-mobiiliverkon. Viskari kuvailee uuden sukupolven mobiiliverkon pystyttämistä isoksi ponnistukseksi ja investoinniksi.
Suomessa parantamisen varaa on vielä verkkoyhteyksissä, jotka lopulta mahdollistavat digipalveluiden saatavuuden.
Traficomin kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan lähes miljoona kotitaloutta on nopean, latausnopeudeltaan vähintään 100 megaan yltävän, kiinteän laajakaistayhteyden ulkopuolella.
Sadan megan laajakaistayhteys oli vuoden 2019 lopussa saatavissa 64 prosenttiin kotitalouksista. Samaan aikaan valokuidun saatavuus kattoi raportin mukaan vain 38 prosenttia kotitalouksista.
Viskarin mukaan mahdollisuudet paikkariippumattomaan työskentelyyn ovat Suomessa kuitenkin verrattain hyvät.
– Koronakeväänä etätöitä tehtiin koko Euroopassa eniten juuri Suomessa. Luulen, että etätyön tekeminen lisääntyy niillä ihmisillä, keillä se on mahdollista.
Menestyminen DESI-vertailussa kertoo siitä, että Suomi on myös kansainvälisesti katsoen digitalouden ja -yhteiskunnan pioneeri.
Viskarista on monestakin syystä tärkeää, että osaamista onnistuttaisiin viemään myös ulkomaille.
– Tavoitteena olisi, että se toisi vientituloja. Lisäksi pitää rakentaa yhteentoimivuutta EU-maiden välille.
Hän ihmettelee, miksi Euroopasta ei ole ponnistanut esimerkiksi digitaalisen alustatalouden yrityksiä kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta.
– Luulen, että syy on sisämarkkinoiden hajanaisuudessa. Toki ponnistaneita on, kuten suomalainen Wolt.
Voitaisiinko siis puhua eräänlaisen digi-integraation tarpeesta Euroopassa? Viskari painottaa, että Suomessa on paljon sellaisia toteutuksia, joita muualla ei ole tehty.
– Suomen etu on se, että nämä saataisiin vietyä yleiseurooppalaisiksi. Sillä saataisiin estettyä se, että EU säätäisi jonkin kokonaisratkaisun, minkä johdosta Suomessa jouduttaisiin muuttamaan olemassa olevia ratkaisuja.
Business Finlandin kehitysjohtaja Pekka Sivonen toteaa digitaalisten ratkaisujen olevan maailmalla erittäin kysyttyjä.
Sivonen korostaa, että EU:n seuraavassa seitsemän vuoden budjetissa painottuu digitalisaation edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.
– Eurooppa aikoo olla tiennäyttäjä muulle maailmalle. Nämä asiat tulevat olemaan Business Finlandin toiminnan ytimessä seuraavat kymmenen vuotta.
Sivonen lisää, että Suomella on kahdenvälistä yhteistyötä Ranskan ja Saksan kanssa. Ranskan kanssa yhteistyötä tehdään tekoälyn kehittämiseksi. Suomi on myös mukana Saksan ja Ranskan johtamassa GAIA-X nimeä kantavassa pilvipalveluprojektissa, jossa kehitetään Euroopan yhteistä datainfrastruktuuria.
– Näissä keskusteluissa Business Finland on erittäin aktiivisesti työntänyt hankkeita eteenpäin viimeisen vuoden ajan.
Sivonen kertoo, että Business Finlandissa kartoitetaan parhaillaan mitä kaikkea Suomi pystyy digitalisaatiossa tuottamaan.
– Suomen vientituote voisi olla pitkälle digitalisoitunut kestävä yhteiskunta. Näemme tässä erittäin ison markkinan. Tätä konseptia aletaan viedä syksyn ja kevään aikana maailmalle.
Artikkeli on julkaistu alunperin Suomenmaan kuukausilehdessä 10/2020. Lehden voit tilata täältä.
