Suomalaistutkija: Yhteistyön edellytyksen parantuneet Arktisessa neuvostossa, heikentyneet laajemmin
Islannissa parhaillaan koolla olevan Arktisen neuvoston tulevaisuudennäkymät ovat Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkija Harri Mikkolan mukaan kaksijakoiset. Yhteistyön edellytykset itse neuvoston työsaralla muun muassa ympäristöasioissa ovat selvästi parantuneet nyt, kun Yhdysvaltain uusi hallinto ei enää suhtaudu vihamielisesti ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.
– Yhteistyön edellytykset laajemmin ovat kuitenkin heikentyneet, koska Venäjän ja lännen suhteet ovat aika lailla aallonpojassa. Arktis on suurvalloille merkittävä alue, jonne suurvaltojen välisten suhteiden tilanne väkisinkin heijastuu, Mikkola sanoo.
Neuvoston edellisessä ulkoministerikokouksessa Rovaniemellä kaksi vuotta sitten yhteinen loppujulkilausuma jäi poikkeuksellisesti hyväksymättä Yhdysvaltain muista poikkeavan ilmastolinjan takia. Reykjavikin kokouksessa palattaneen tältä osin normaaliin päiväjärjestykseen.
Mikkolan mukaan kahdeksan jäsenvaltion ja alkuperäiskansojen Arktisen neuvoston tieteellisellä ja muulla ei-strategisella yhteistyöllä on oma itseisarvonsa, jonka jatkumista ei ole kyseenalaistettu. Samalla neuvostolla on myös välinearvoa korkean tason kohtaamispaikkana. Tältä osin odotukset täytyy pitää realistisina: Arktinen neuvosto ei voi muuttaa suurvaltapoliittisia jännitteitä, Mikkola sanoo.
Mikkolan mukaan on ilmiselvää, että pohjoisten alueiden strateginen merkitys ja turvallisuuspoliittiset jännitteet ovat viime vuosina lisääntyneet. Esimerkiksi Suomen kannalta tämä on merkinnyt sitä, että sotilaallisten jännitteiden kasvu täytyy ottaa Itämeren lisäksi nyt yhä enemmän huomioon myös pohjoisen suunnalla.
– Muutos ei ole meidän näkökulmastamme mukava, mutta se on fakta, Mikkola toteaa.
Venäjä ja länsi ovat syytelleet toisiaan sotilaallisten jännitteiden lisäämisestä pohjoisessa. Mikkolan mukaan sotilaallisen läsnäolon lisääminen alueella on selvästi lähtenyt Venäjän määrätietoisesta ja pitkään jatkuneesta varustautumisesta, muun muassa Kuolan niemimaalla.
Venäjä on kokenut sotilaallisten kykyjensä vahvistamisen luontevaksi pohjoisen alueen suuren merkityksen takia. Mikkolan mukaan on yhtä luonnollista – ja Pohjois-Euroopan vakauden kannalta suorastaan välttämätöntä – että myös läntinen sotilaallinen vastavoima tässä tilanteessa kehittyy.
– Onhan se päivänselvää, että Naton ja Norjan on pakko varautua puolustamaan omaa aluettaan jännitteisessä tilanteessa, niin epätodennäköinen kuin sotilaallinen konflikti onkin, Mikkola sanoo.
Venäjä aloittaa Reykjavikin kokouksessa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden Islannin jälkeen. Mikkola uskoo, että Venäjällä on kiinnostusta osoittaa saavansa aikaan puheenjohtajana myös tuloksia. Pohjoisen alueen vakaus ja taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen ovat Venäjälle kuitenkin hyvin tärkeitä.
Jännitteitä taas liittyy turvallisuuspolitiikan lisäksi muun muassa Venäjällä ahtaalla olleiden alkuperäiskansojen asemaan sekä toistuviin ympäristövahinkoihin pohjoisen öljyntuotantoalueilla. Ja kuin muistutuksena ilmastotoimien kiireellisyydestä Venäjän pohjoisosassa mitattiin Reykjavikin kokouksen aikana ennätyksellisiä 30 asteen helteitä.
