Suomalaiset ovat innokkaita marjastajia – eräs marja on hillaakin arvokkaampi
Suomalainen marjapoiminta on ainutlaatuista länsimaisessa viitekehyksessä. Tällaista perinnettä ei ole muualla, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola toteaa.
Vuosittain marjoja poimii Peltolan mukaan noin 3 miljoonaa suomalaista. Luke selvittää kymmenen vuoden välein ihmisten ulkoilutottumuksia. Vuonna 2010 suomalaisista 60% poimi marjoja.
Se oli Peltolan mukaan enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Hän odottaa mielenkiinnolla ensi vuonna ilmestyvää tilastoa, josta selviää miten marjanpoimimistottumukset ovat muuttuneet.
Peltola uskoo, että marjanpoiminta on saattanut lisääntyä jälleen.
– Suomalaiset poimivat omat pakastimensa täyteen ja tulohankintamielessä suoramyyntiin esimerkiksi tutuille ja sukulaisille, Peltola kertoo.
Hänen mukaansa ulkomaalaiset marjanpoimijat poimivat marjoja lähinnä tukkumyyntiin.
Yksi maukkain Suomessa kasva marja on mesimarja.
– Hillaa pidetään marjojen kuningattarena, mutta mesimarja on jo keisarinna, Peltola toteaa.
Mesimarjan hinta on hillaa kovempi, mutta Peltola muistuttaa, ettei sitä ole koskaan saatu paljoa, sillä sen poiminta on niin vähäistä, ettei se päädy edes tilastoihin.
– Mesimarja on kulttuuriympäristöjen marja, joka kasvaa kosteilla niittyhakamailla ja nämä elinympäristöt ovat aika vauhdilla hävinneet, Peltola kuvailee.
Peltolan mukaan marjojen kolme kovaa: puolukka, mustikka ja suomuurain eli hilla menestyvät kaikki eri tavoin. Hän kertoo, että tämä vuosi on suosiollinen puolukalle, muttei mustikalle ja hillalle.
Mustikkaa on Peltolan mukaan tulossa heikosti
– Mustikkasato ei tänä vuonna ole kovin hyvä, on korkeintaan keskinkertaiset satonäkymät, hän toteaa.
Peltolan mukaan tämä näkyi jo kukintavaiheessa, sillä kukkia oli normaalia vähemmän. Mahdollisena syynä tähän Peltola väläyttää viime kesän kuumuuden ja kuivuuden.
– Puolukasta on tulossa keskivertoa parempi sato, Peltola iloitsee.
Hän muistuttaa, että marjojen esiintyminen vaihtelee paljon eri puolilla Suomea.
Hilla eli suomuurain on sellainen marjakasvi, että paikallinen vaihtelu on vielä suurempaa kuin muilla marjoilla, Peltola kertoo.
Hän toteaa, että ainakin avosuon hillaa on hyvin vähän.
– Ei nyt ainakaan mikään hullu hillavuosi ole. Kyllä ne täytyy tänäkin vuonna korvesta poimia, Peltola tiivistää.
Mustikan alhainen määrä huomattiin jo kukintavaiheessa, mutta hillaan iski halla.
– Hilla on kasvupaikkansa puolesta kaikkein alttein yöpakkaselle kukintavaiheessa, Peltola kertoo.
Hän huomauttaa, että kaikki sääilmiöt, jotka heikentävät pölyttäjien lentoa, kuten sateet ja tuulet, vaikuttavat hillaan kaikkein ankarimmin.
Peltolan mukaan hilla menestyy joskus yllättävissäkin paikoissa myös huonona vuotena.
– Hilla on maaginen marja, ei siihen tahdo aina ymmärrys riittää, Peltola naurahtaa.
Marjat lasketaan havaintometsien kautta, joissa seurataan marjojen kukintoa ja määrää. Tänä vuonna on otettu käyttöön netissä palvelu, jonka kautta kuka vain voi rekisteröityä ja tallentaa marjahavaintojaan.
Yhdessä havainnossa havainnoidaan viittä yhden neliömetrin aluetta. Sama menetelmä on ollut käytössä jo 90-luvulta asti, mutta nyt kuka vain voi merkata havaintonsa nettiin. Eritysesti havaintoja tekevät 4H:n nuoret.