Suomalainen litium tarjoaa mahdollisuuksia puhtaampaan energiantuotantoon

Litiumin kysyntä on kasvussa, sillä materiaalin avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Sähköautojen toiminta perustuu litiumioniakkuihin, ja litiumin avulla voidaan varastoida tuulivoimalla tuotettua energiaa.

Litium on metalli, jota suurin osa meistä kantaa jatkuvasti mukanaan. Ainetta löytyy elektronisten laitteiden, kuten puhelinten ja kannettavien tietokoneiden akuista.

Litiumia hyödynnetään myös keramiikka- ja lasiteollisuudessa ja lääkkeissä.

Litiumin kiinnostavuudesta kertoo Pertti Lambergin päätös jättää virkansa Luulajan yliopiston geometallurgian professorina ja hypätä kesäkuussa litiumbisnekseen Kaustiselle, Keliber Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi.

Lambergin mielestä litiumin tarina on hyvin erilainen muuhun kaivosteollisuuteen verrattuna. Viime vuosina kaivosala on näyttäytynyt lähinnä pahantekijänä.

– Metallien hinnat ovat olleet laskussa. Suomessakin on ollut ympäristöongelmia, mikä ei ole kovin mairittelevaa tätä ammattikuntaa kohtaan.

Ympäristöhaittoja aiheuttavat useilla kaivoksilla erityisesti happamat kaivosvedet, jotka sisältävät metalleja. Litiumkaivoksista nämä happamuutta aiheuttavat metallissulfidimateriaalit puuttuvat.

Keliberin kehittämä tuotantoprosessi perustuu veden suljettuun kiertoon.

Myös louhittava kivi on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman tarkasti: kvartsimaasälpämateriaalia käytetään rakennusteollisuudessa, ja zeoliittipohjainen sivuaines on hyödynnettävissä veden puhdistukseen.

Tutkimusten alla on myös muita hyödyntämismahdollisuuksia.

Kaivostoimintaa on kuitenkin mahdotonta harjoittaa ilman ympäristövaikutuksia. Neljä olympiastadionin kokoista avolouhosta tulee toteutuessaan muokkaamaan maisemaa jälkeenpäin tehtävästä maisemoinnista huolimatta.

Kaksi alueella sijaitsevaa järveä joutuu melkoisen muokkauksen kohteeksi. Rekkaliikenne tulee olemaan tiuhaa, eikä meteliä ja pölyä voi välttää.

Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen on huolissaan erityisesti järvivesien tilasta ja kaivostoiminnan vaikutuksista alueen virkistyskäyttöön.

Tuovinen toivoo ympäristövaikutusten arviointiin erityistä tarkkuutta.

Keliberin kaavailema kaivosalue sijaitsee Natura-alueen läheisyydessä.

– Luonnonsuojelualueelle emme aio mennä, Lamberg korostaa.

Alueella on jo ryhdytty toimenpiteisiin maakotkan ja viitasammakon elinolosuhteiden säilyttämiseksi.

– Maakotkalle on asiantuntijoiden avustuksella rakennettu kaksi uutta pesää. Toisen kotka on ottanut käyttöön ja tehnyt siellä kaksi poikasta, Keliberin ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski kertoo.

Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden opastamana on kaivoksen lähistölle tehty neljä lampea viitasammakoiden asuinpaikaksi.

Ympäristövaikutuksista puhuessaan Pertti Lamberg vertaa kaivostoimintaa ruokaomavaraisuuteen.

– Tällä hetkellä kaikki pattereita ja akkuja tarvitsevat ovat riippuvaisia Kiinasta.

Moni kaivos myy raakamalmia Kiinaan, jossa se jalostetaan litiumkarbonaatiksi.

Keliberin tavoitteena on tehdä jalostus itse. Lamberg uskoo, että suomalaisen tuotannon laatu ja luotettavuus houkuttaa esimerkiksi saksalaisia autovalmistajia.

Kokkolan yliopistokeskuksessa työskentelevä Oulun yliopiston soveltavan kemian ja prosessikemian professori Ulla Lassi toivoo, että kaivosteollisuuden raaka-aineita lähdettäisiin jalostamaan mahdollisimman pitkälle Suomessa.

Korkean jalostusasteen tuotteet ovat Suomen kilpailuvaltti maailmanlaajuisilla markkinoilla. Litiumioniakkujen avulla voidaan luoda esimerkiksi mahdollisimman hyvin pakkasta kestäviä työkoneita arktisiin olosuhteisiin.

Tällä hetkellä kaikki pattereita ja akkuja tarvitsevat ovat riippuvaisia Kiinasta.

Pertti Lamberg

Litiumin kysynnän kasvaessa kasvaa myös huoli raaka-aineen riittävyydestä.

Kiertotalous on niukkenevien resurssien aikana ainoa vaihtoehto, joten Lassin tutkimusryhmä tutkii akkukemikaalien kierrätystä.

Kemikaalien kierrätys sinänsä onnistuu jo nyt, kunhan niihin pääsee käsiksi. Esimerkiksi puhelimissa on tätä nykyä integroidut akut, joita ei saa helposti irrotettua.

– Kierrätysprosessin automatisoinnissa riittää mietittävää.

Kaivostoiminta on riskibisnestä, joka vaatii pitkää pinnaa ja vahvaa uskoa. Kaustisella kärsivällisyyttä on riittänyt.

1950-luvulla löydettiin Keski-Pohjanmaalla ensimmäisiä viitteitä litiumista, ja vuosikymmenten aikana useat eri tahot ovat tutkineet aluetta.

Keväällä 1999 Keliber-työryhmä teki varaukset viiteen eri litiumesiintymään. Vuosien saatossa työryhmä on muuttunut kaivosyhtiöksi.

2000-luvulla litiumin kysyntä alkoi kasvaa. Nyt Syväjärven esiintymään on rakennettu yksi testitunneli, ja meneillään on teollisen mittakaavan koerikastus. Kaivos on tarkoitus saada pyörimään vuonna 2018.

Pertti Lamberg kertoo varmistaneensa useaan otteeseen, onko litiumille näköpiirissä korvaavaa ainetta.

– Niin kauan kuin puhutaan litiumioniakuista, litiumia ei voi korvata. Myös polttokennoissa tarvitaan akkuja, Lassi muistuttaa vetyteknologiaan viitaten.

Kuluttajien valinnat lopulta määräävät markkinat, ja nyt vaikuttaa siltä, että ihmiset haluavat kannettavia ja helposti liikuteltavia laitteita.

Saksa tukee sähköautojen hankintaa, ja Suomessa on heitetty ilmoille saman suuntaisia ajatuksia.

Keliberin kaivos olisi Euroopan ensimmäinen litiumkaivos. Keski-Pohjanmaalla piilee potentiaali suomalaisen kaivosteollisuuden uuteen nousuun.

Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä 23.9. Lehden voi tilata täältä .